Aurinkosähkö kasvaa Suomessa hurjaa vauhtia, mutta samalla se voi mullistaa koko sähkömarkkinan. Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan pörssisähkön hinta voi painua kesäisin jopa nollaan, jos uusia aurinkopuistoja rakennetaan yli nykyisten suunnitelmien.
Tutkijat varoittavat, että kehitys voi syödä investointien kannattavuutta, vaikka kuluttajia halpa sähkö ilahduttaisikin. Ilmiötä kutsutaan kannibalisaatioksi – kun liian moni paneeli tuottaa sähköä yhtä aikaa, markkinahinta romahtaa.
Tutkimus paljasti riskit
Tutkimus julkaistiin syyskuussa kansainvälisessä Renewable Energy Focus -lehdessä. Siinä mallinnettiin, mitä tapahtuisi, jos Suomeen rakennettaisiin useita gigawatteja uutta aurinkokapasiteettia vuoden 2030 tavoitteiden lisäksi.
Tulokset olivat selviä: aurinkosähkön tuottajien tulot voivat pahimmillaan pudota jopa 40 prosenttiin sähkön keskihinnasta. Tämä tekee uusien investointien rahoittamisesta vaikeampaa.
”Aurinkosähkö kyllä sopii Suomeen, mutta liika aurinko kerralla voi lopulta olla taloudellinen riski”, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Dilshika Heenatigala Kankanamge Aalto-yliopistosta.
Suomessa hintavaihtelut ovat jo näkyneet. Viime vuonna maassa kirjattiin yli 700 negatiivisen hinnan tuntia – enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Se on ollut etu teollisuudelle ja vihreän siirtymän investoinneille, mutta tutkijoiden mukaan riskit kasvavat, kun aurinkosähkön osuus paisuu.
Voit lukea koko tutkimuksen englanniksi tästä linkistä.
Ennätystahti jatkuu
Aurinkovoiman rakentaminen kiihtyy parhaillaan historiallisiin mittoihin. Pelkästään vuonna 2025 Suomeen valmistuu 484 megawattia uutta teollisen kokoluokan aurinkosähköä.
Energiayhtiö Helen avaa loppuvuodesta Uudenkaupungin Kalannissa maan suurimman aurinkopuiston. Siihen nousee 380 000 paneelia, joiden yhteenlaskettu teho on 206 megawattia. Se vastaa yli 20 000 kotitalouden vuosikulutusta.
Lisäksi eri puolilla maata on rakenteilla 12 hanketta, joiden yhteisteho on 523 megawattia. Ja suunnitteilla on vielä paljon enemmän: yli 300 teollisen kokoluokan hanketta, joiden teho nousisi jopa 26 gigawattiin. Suurimmat keskittymät löytyvät Pohjois-Pohjanmaalta ja Satakunnasta.
Energiateollisuuden asiantuntija Marja Rankila pitää kehitystä mielenkiintoisena mutta varoittavana. – ”Suunnitelmia on paljon, mutta niiden toteutuminen jää nähtäväksi. Suuri osa aurinkosähköstä on Suomessa edelleen pientuotantoa”, hän sanoo.
Miten kannattavuus turvataan?
Tutkimuksen mukaan markkinoiden ja teknologian on kehityttävä rinnakkain. Muuten vaarana on, että investointien tahti hidastuu ja vihreä siirtymä kärsii.
Yksi ratkaisu on kulutusjousto. Kun sähköautojen latausta tai kaukolämmön sähköistämistä ohjataan ajankohtiin, jolloin aurinkosähköä on runsaasti, tasapainottuu kysynnän ja tarjonnan suhde.
Teknologiassa nähdään myös uusia mahdollisuuksia. Perinteisesti paneelit on suunnattu etelään, mutta tutkijat suosittelevat yhä useammin pystysuuntaisia, itä–länsi -ratkaisuja. Ne tuottavat sähköä aamuisin ja iltaisin, jolloin kulutus on korkeammalla.
Pitkäaikaiset sähkönostosopimukset (PPA) auttavat tuottajia suojaamaan hintavaihteluilta. Niissä esimerkiksi teollisuus sitoutuu ostamaan sähköä tietyllä hinnalla jopa 20 vuoden ajan.
Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen huomauttaa, että markkinat ehtivät sopeutua. – ”Kannibalisaatio on todellinen ilmiö, jota jo nähdään maailmalla. Suomessa ollaan kuitenkin vasta alkuvaiheessa, vaikka potentiaalia on paljon”, hän sanoo.
Halpa sähkö voi silti houkutella investointeja
Vaikka aurinkosähkön tuottajat joutuvat pohtimaan kannattavuutta uudelleen, halpa sähkö voi olla Suomelle kilpailuetu. Sähköintensiivinen teollisuus hyötyy alhaisista hinnoista, mikä voi houkutella uusia investointeja maahan.
Samalla poliittinen keskustelu käy kuumana: pitäisikö sähkömarkkinoita uudistaa niin, että aurinkosähkön rakentaminen pysyy houkuttelevana? Tutkimus suosittelee, että sääntelyä kehitetään samassa tahdissa teknologian kanssa.
Aurinkosähkö maailmalla
Aurinkosähkö ei ole vain suomalainen ilmiö – se on maailman nopeimmin kasvava energiantuotannon muoto. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan aurinkosähkön kapasiteetti kasvaa vuosittain enemmän kuin minkään muun energialähteen.
Kiina johtaa kehitystä. Maa rakentaa jättimäisiä aurinkopuistoja aavikoilleen ja hallitsee samalla paneelien tuotantoa. Euroopassa Saksa ja Espanja ovat edelläkävijöitä, mutta myös Pohjoismaissa ja Baltiassa kapasiteetti kasvaa vauhdilla.
Yhdysvalloissa inflaatiolaki (IRA) on kiihdyttänyt uusiutuvien investointeja, ja aurinkosähkö on noussut energiapolitiikan keskiöön. Teknologia kehittyy samaan aikaan nopeasti: perovskiittipaneelit lupaavat merkittävästi paremman hyötysuhteen, ja akkujen halpeneminen tekee sähköntuotannosta entistä joustavampaa.
Globaalisti aurinkosähkön rooli vain vahvistuu seuraavan vuosikymmenen aikana. Sen edullisuus tekee siitä houkuttelevan, mutta markkinoiden ja sähköjärjestelmien on ratkaistava, miten hallita ajoittainen ylitarjonta. Samat haasteet, joita Suomi nyt pohtii, tulevat eteen ympäri maailmaa.
