Fossiilinen sähkön tuotanto Suomessa

Osa sähkön tuotannosta Suomessa tapahtuu yhä fossiilisilla polttoaineilla. Tässä artikkelissa pureudutaan aiheeseen tarkemmin.

Fossiilisten polttoaineiden historia ja nykytila

Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva sähkön tuotanto on ollut merkittävä osa Suomen energiahistoriaa, mutta sen rooli on vähentynyt nopeasti ilmastotavoitteiden ja teknologian kehityksen myötä. Fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä, öljyllä, maakaasulla ja turpeella, on tuotettu Suomessa sähköä ja lämpöä erityisesti silloin, kun uusiutuvien energialähteiden tuotanto ei ole ollut riittävää.

Nykyään fossiilisten osuus sähköntuotannosta on jatkuvassa laskussa, ja niiden tilalle on tulossa yhä enemmän uusiutuvia ja vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja siksi niistä pyritään asteittain luopumaan. Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, joiden mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen energiantuotannossa on keskeistä.

Vuoteen 2029 mennessä kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa kielletään lailla. Tämä asettaa paineita energiajärjestelmän uudistamiselle ja edellyttää korvaavien ratkaisujen nopeaa kehittämistä.

Sähkömarkkinoiden muutos fossiilisista uusiutuviin

Suomen sähkömarkkinat ovat kokeneet merkittävän rakennemuutoksen viime vuosikymmeninä. Siirtyminen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiantuotannosta kohti uusiutuvia energialähteitä on ollut sekä poliittinen että taloudellinen prioriteetti. Sähköntuotanto perustui pitkään kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun, mutta näiden ympäristövaikutukset ja EU:n päästökauppajärjestelmä ovat ajaneet toimijat etsimään kestävämpiä vaihtoehtoja.

Nykyisin Suomen sähköntuotanto on yksi Euroopan vähäpäästöisimmistä. Uusiutuvien osuus kokonaiskulutuksesta on jo yli 50 prosenttia, ja tavoitteena on hiilineutraali sähköntuotanto 2030-luvun alussa. Tähän vaikuttavat paitsi kansalliset ilmastopoliittiset linjaukset, myös markkinoiden kehitys: investoinnit tuulivoimaan, aurinkovoimaan ja energian varastointiteknologioihin ovat kasvaneet voimakkaasti.

Tuulivoima on noussut yhdeksi tärkeimmistä sähköntuotannon muodoista, ja aurinkosähkön tuotanto kasvaa erityisesti hajautettuna ratkaisuna kotitalouksissa ja yrityksissä.

Markkinoiden muuttuminen edellyttää myös sähkönsiirtoverkon kehittämistä ja älykkäiden järjestelmien käyttöönottoa. Joustavat ratkaisut, kuten kysyntäjousto, energian varastointi ja reaaliaikainen kulutuksen ohjaus, mahdollistavat entistä tehokkaamman uusiutuvan energian hyödyntämisen. Lisäksi sähkömarkkinat ovat entistä integroituneempia pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin markkinoihin, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua.

Sähköntuotannon murros ei ole vain teknologinen, vaan myös yhteiskunnallinen muutos. Se vaikuttaa työllisyyteen, aluekehitykseen ja kuluttajien asemaan energiankäyttäjinä. Uusiutuvan energian tukeminen ja fossiilisista irtautuminen vaativat jatkossakin selkeitä poliittisia päätöksiä, kannustimia ja yhteistyötä niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaistenkin välillä.

Fossiiliset polttoaineet sähkön tuotannossa

Seuraavassa lyhyt esittely eri fossiilisista polttoaineista.

Bioenergia

Bioenergia on biopolttoaineista saatua uusiutuvaa energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden soveltuvista orgaanisista jätteistä. Biomassaa ovat siis eloperäiset ainekset, kuten puu, hakkuujätettä sekä sokeria ja tärkkelystä sisältävät kasvit. Myös eläinten lanta, ruoho, oljet ja vesikasvit ovat biomassaa, jotka voidaan hyödyntää energianlähteenä.

Bioenergiaksi lasketaan myös metsäteollisuuden jäteliemet, joita hyödyntämällä metsäteollisuudessa tuotetaan valtaosa tuotannon tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä. Myös kotitalousjätteistä saatu energia lasketaan osittain bioenergiaksi.

Puupolttoaine

Puu lienee vanhimpia ihmisen tuntemia ja käyttämiä lämpöenergian lähteitä sitten tulen keksimisen. Suurin osa energiaksi käytettävästä puusta on metsäteollisuuden sivutuotetta, kuten purua tai kuorta, tai hakkuissa ja metsänhoidon yhteydessä syntyvää tähdettä, kuten pienpuuta, latvuksia, oksia ja kantoja. Puuta voidaan polttaa polttopuuna kotitalouksissa, hakkeena tai jalostettuna pelleteiksi.

Nestemäiset ja kaasumaiset biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet ja biopolttonesteet ovat biomassoista jalostettuja nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Näitä voidaan käyttää polttomoottoreissa ja kattiloissa. Nestemäisiä biopolttoaineita ovat mm. biodiesel, uusiutuva diesel, etanoli ja pyrolyysiöljy. Biokaasua syntyy luonnollisesti biojätteen, jätevesien ja eläinten lantojen hajotessa.

Maakaasu

Maakaasu on fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisin. Se ei aiheuta rikkipäästöjä ja hiukkaspäästöt ovat minimaalisia. Maakaasua on käytetty erityisesti Etelä-Suomessa. Maakaasuvoimalat ovat tehokkaita ja niitä käytetään yleensä suurimmilla kulutushuipuilla.

Maakaasun osuus Suomen sähkön tuotannosta on laskenut, mutta se on edelleen merkittävä energianlähde erityisesti talvikuukausina, jolloin sähköntarve on suurinta.

Öljy

Öljyä käytetään nykyään lähinnä vara- ja tukipolttoaineena. Öljylämmitysjärjestelmät ovat vähenemässä, mutta niitä on edelleen käytössä vanhemmissa kiinteistöissä. Öljyn osuus sähkön tuotannosta on hyvin pieni verrattuna aiempaan aikaan, mutta sen merkitys on edelleen olemassa varajärjestelmänä.

Turve

Turve on eloperäinen maalaji, jota esiintyy erityisesti Suomessa. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on turvemaita. Turvetta on käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, erityisesti 1970-luvulta lähtien.

Turpeen asema energiajärjestelmässä on nykyisin välivaiheen roolissa. Sen käyttö on kuitenkin vähentynyt, ja se tulee todennäköisesti jatkossakin laskemaan Suomessa, sillä se ei ole enää ympäristönäkökulmasta kestävä vaihtoehto.

Kivihiili sähköntuotannossa 

Kivihiilivoimalat tuottavat noin 5% Suomen sähköntuotannosta. Sen merkitys on laskenut merkittävästi vuosi vuodelta ns. vihreän siirtymän ansiosta, jolloin hiilen tilalle on otettu käyttöön uusiutuvaa energiaa. 

Hiilivoimaloita on lopetettu Suomessa paljon 2000-luvulla, jolloin kivihiilen tilalle on tuotu ympäristöystävällisempiä tapoja tuottaa energiaa. Suomessa tavoitteena on, että kaikki kivihiilivoimalat on lopetettu vuoteen 2029 mennessä. 

Suurimmat kivihiilivoimalat Suomessa 

KivihiilivoimalaMilloin kivihiilen poltto lopetetaan voimalassa?
Alhoments Kratf, PietarsaariEi tietoa
Hanasaari, HelsinkiLopetettu 2023 
Martinlaakso, VantaaVuonna 2026
Meri-PoriEi tietoa
Naantali, Turun seutuVuonna 2025
Salmisaari, Helsinki1.4.2024 mennessä
Suomenoja, EspooVuonna 2025
Vaskiluoto, Vaasan seutuEi tietoa

Yhteenveto: Kivihiilivoimalaitoksista luovutaan koko ajan ja sen merkitys sähköntuotantoon vähenee joka vuosi. 

Lähde: Hiilivoimalaitokset Suomessa – Hiilitieto

Kivihiilen edut ja haitat

Kivihiilen edut:

  • Edullinen energiamuoto
  • Helppo varastoida
  • Helppo muuttaa sähköksi
  • Saatavilla laajasti

Kivihiilen haitat:

  • Poltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä
  • Hiilidioksipäästöt
  • Pienhiukkasilla laajat negatiiviset vaikutukset terveyteen
  • Huonontaa ilmanlaatua

Nämä sinun tulee tietää vesivoimasta Suomessa

  • Suomessa kivihiilen merkitys energiantuotannossa laskenut jyrkästi
  • Tavoitteena lopettaa kaikki kivihiilivoimalat Suomessa 2020-luvulla 
  • Kivihiilen tilalle tullut uusiutuvaa energiaa 

Jätteenpoltto

Jätteenpolttolaitoksia ei ole riittävästi Suomessa, joten osa jätteistä kuljetetaan Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi. Yhteensä ulkomaille viedään yli 100 tonnia sekajätettä poltettavaksi. Huonoin tilanne on Lounais-Suomessa, jossa jopa yli puolet sekajätteestä viedään ulkomaille (Lähde: Yle: Sekajätteen energiapoltto)

  • Jätteenpolttoa tehdään sekä kotitalouden asiakkaille että yrityksille ja teollisuudelle
  • Jätteenpoltto kapasiteetti ei ole riittävää – yli 100 tonnia sekäjätettä ulkomaille poltettavaksi
  • Suomen jätteenpolttokapasiteetti riittäisi kotitalouksien jätteisiin, mutta ei yritysten ja teollisuuden kapasiteettiin 
  • Paras tapa vähentää turhaa jätteenpolttoa on kierrättää jätteet oikein – sekajäte vie paljon resursseja 

Jätteenpoltto kasvoi merkittävästi 2010-luvulla Euroopan kaatopaikka direktiivin johdosta

EU direktiivi alkoi 2010-luvulla rajoittamaan kaatopaikkojen määriä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Suomessa alettiin polttamaan jätettä kaatopaikka säilytyksen sijaan. 

Jätteenpoltto on tutkitusti ympäristöystävällisempää kuin kaatopaikan ylläpito pidemmällä aikavälillä. Suomessa ei vielä ole riittävästi kapasiteettia jätteenpolton tarpeisiin, jolloin ulkomaille jätteiden vienti rasittaa ympäristöä. 

Näin vähennät jätteenpoltto tarvetta: Kierrätä. Sekajäte päätyy poltettavaksi, mutta kierrättämällä mm. muovin ja biojätteen voidaan tämä jäte ottaa hyötykäyttöön. Näin jätettä ei tarvitse polttaa, joka vähentää ympäristökuormitusta. 

Suurimmat jätteenpolttolaitokset Suomessa 

Voimalaitos Voimalaitoksen sijaintiOrganisaatioKapasiteetti (t/a)
Vantaan jätevoimalaVantaaVantaan Energia Oy360 000
Kymijärvi II kaasutuslaitosLahtiLahti Energia Oy250 000
Westenergy jätevoimalaitosMustasaariWestenergy Oy Ab190 000
TammervoimaTampereTammervoima Oy160 000
JätevoimalaRiihimäkiFortum Oyj150 000
Riikinvoiman EkovoimalaitosLeppävirtaRiikinvoima Oy145 000
Laanilan ekovoimalaitosOuluOulun Energia Oy120 000
Jätevoimala 2RiihimäkiFortum Oyj120 000
Korvenmäen EkovoimalaitosSaloLounavoima Oy120 000
Korkeakosken hyötyvoimalaitosKotkaKotkan Energia Oy100 000

Yhteenveto: Suurimmat jätevoimalat löytyvät Vantaalta, Lahdesta ja Mustasaaresta. 

Lähde: Jätevoimalat | KIVO

Jätteenpolton edut ja haitat

Jätteenpolton edut:

  • Ympäristöystävällistä vrs. kaatopaikalla säilyttäminen
  • Poistaa kaatopaikan metaanipäästöt
  • Puoleksi vähemmän hiilidioksipäästöjä kuin kivihiilen polttamisessa
  • Kierrätys tehostaa jätteenpolttoa

Jätteenpolton haitat:

  • Syntyy helposti supermyrkkyjä (dioksiini ja furaani)
  • Tuottaa lämpöä, joka voi mennä hukkaan etenkin kesäaikana
  • Huonontaa ilmanlaatua
  • Suomessa ei riittävästi kapasiteettia – ulkomaille vienti

Nämä sinun tulee tietää jätteenpoltosta Suomessa 

  • Poltettava jäte sekajätettä – kierrättämällä vähennämme poltettavan jätteen määrää 
  • Jätepolton kapasiteetti Suomessa ei riittävää – ulkomaille viedään jätettä poltettavaksi
  • Suomessa jätteenpolttoa hyödynnetty vasta suuremmissa määrin 2010-luvulta alkaen, kun EU:n kaatopaikka direktiivi rajoitti kaatopaikalle siirtoa – jätteenpolttoa edistettiin 

Yhteenveto

Fossiilinen sähkön tuotanto Suomessa on voimakkaassa murroksessa. Kivihiilen käytöstä luovutaan lähivuosina, ja turpeen käyttö on jo selvässä laskussa. Maakaasua ja öljyä käytetään yhä, mutta niidenkin käyttöä pyritään vähentämään. Tilalle nousevat uusiutuvat energialähteet, erityisesti puuenergia, bioenergia ja biokaasu.

Teknologian kehittyessä myös vety ja synteettiset polttoaineet tulevat olemaan tärkeässä roolissa tulevaisuuden puhtaassa energiantuotannossa. Suomen energiaomavaraisuus, ilmastotavoitteet ja teknologiset innovaatiot kulkevat käsi kädessä kohti fossiilivapaata tulevaisuutta.

Kirjoittajan kuva

Mika Mäkinen

Mika on kansainvälisen markkinoinnin osaaja ja KTK. Hän on vastannut Sähkökuninkaan asiantuntevista artikkeleista alusta alkaen. Mikan kirjoitusten taustalla on halu auttaa suomalaisia navigoimaan sähkösopimusten ja sähköön liittyvien aiheiden ympärillä. Lisäksi Mika haluaa antaa vinkkejä kotitalouksille siitä, mitä kaikkea kannattaa huomioida oman sähkösopimusten hallinnoinnissa ja vertailussa.

Haluatko säästää rahaa kilpailuttamalla sähköyhtiöt?

Sähkökuningas auttaa vertailemaan sähkösopimukset.

Blogi

Viimeisemmät artikkelit

pakastin sähkönkulutus

Paljonko pakastin kuluttaa sähköä?

Pakastin on yksi kodin suurimmista sähkönkuluttajista, sillä se toimii ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Laitteen energiatehokkuus ja käyttötapa vaikuttavat merkittävästi ...
saunan sähkönkulutus

Saunan sähkönkulutus – paljonko sähköä kuluu yhdellä saunomisella?

Sauna on suomalaiskodeissa tärkeä osa arkea ja rentoutumista, mutta samalla se on yksi kodin suurimmista yksittäisistä sähkönkuluttajista. Varsinkin sähkölämmitteinen sauna ...
tietokoneen sähkönkulutus

Tietokoneen sähkönkulutus

Tietokoneen sähkönkulutus riippuu laitteen tyypistä, käytöstä ja komponenteista. Pöytäkoneet kuluttavat yleensä enemmän sähköä kuin kannettavat tietokoneet. Pöytäkoneen sähkönkulutus Pöytäkoneiden kulutus ...