Osa sähkön tuotannosta Suomessa tapahtuu yhä fossiilisilla polttoaineilla. Tässä artikkelissa pureudutaan aiheeseen tarkemmin.
Fossiilisten polttoaineiden historia ja nykytila
Fossiilisiin polttoaineisiin perustuva sähkön tuotanto on ollut merkittävä osa Suomen energiahistoriaa, mutta sen rooli on vähentynyt nopeasti ilmastotavoitteiden ja teknologian kehityksen myötä. Fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä, öljyllä, maakaasulla ja turpeella, on tuotettu Suomessa sähköä ja lämpöä erityisesti silloin, kun uusiutuvien energialähteiden tuotanto ei ole ollut riittävää.
Nykyään fossiilisten osuus sähköntuotannosta on jatkuvassa laskussa, ja niiden tilalle on tulossa yhä enemmän uusiutuvia ja vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja siksi niistä pyritään asteittain luopumaan. Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin, joiden mukaan fossiilisista polttoaineista luopuminen energiantuotannossa on keskeistä.
Vuoteen 2029 mennessä kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa kielletään lailla. Tämä asettaa paineita energiajärjestelmän uudistamiselle ja edellyttää korvaavien ratkaisujen nopeaa kehittämistä.
Sähkömarkkinoiden muutos fossiilisista uusiutuviin
Suomen sähkömarkkinat ovat kokeneet merkittävän rakennemuutoksen viime vuosikymmeninä. Siirtyminen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiantuotannosta kohti uusiutuvia energialähteitä on ollut sekä poliittinen että taloudellinen prioriteetti. Sähköntuotanto perustui pitkään kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun, mutta näiden ympäristövaikutukset ja EU:n päästökauppajärjestelmä ovat ajaneet toimijat etsimään kestävämpiä vaihtoehtoja.
Nykyisin Suomen sähköntuotanto on yksi Euroopan vähäpäästöisimmistä. Uusiutuvien osuus kokonaiskulutuksesta on jo yli 50 prosenttia, ja tavoitteena on hiilineutraali sähköntuotanto 2030-luvun alussa. Tähän vaikuttavat paitsi kansalliset ilmastopoliittiset linjaukset, myös markkinoiden kehitys: investoinnit tuulivoimaan, aurinkovoimaan ja energian varastointiteknologioihin ovat kasvaneet voimakkaasti.
Tuulivoima on noussut yhdeksi tärkeimmistä sähköntuotannon muodoista, ja aurinkosähkön tuotanto kasvaa erityisesti hajautettuna ratkaisuna kotitalouksissa ja yrityksissä.
Markkinoiden muuttuminen edellyttää myös sähkönsiirtoverkon kehittämistä ja älykkäiden järjestelmien käyttöönottoa. Joustavat ratkaisut, kuten kysyntäjousto, energian varastointi ja reaaliaikainen kulutuksen ohjaus, mahdollistavat entistä tehokkaamman uusiutuvan energian hyödyntämisen. Lisäksi sähkömarkkinat ovat entistä integroituneempia pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin markkinoihin, mikä lisää toimitusvarmuutta ja kilpailua.
Sähköntuotannon murros ei ole vain teknologinen, vaan myös yhteiskunnallinen muutos. Se vaikuttaa työllisyyteen, aluekehitykseen ja kuluttajien asemaan energiankäyttäjinä. Uusiutuvan energian tukeminen ja fossiilisista irtautuminen vaativat jatkossakin selkeitä poliittisia päätöksiä, kannustimia ja yhteistyötä niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaistenkin välillä.
Fossiiliset polttoaineet sähkön tuotannossa
Seuraavassa lyhyt esittely eri fossiilisista polttoaineista.
Bioenergia
Bioenergia on biopolttoaineista saatua uusiutuvaa energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden soveltuvista orgaanisista jätteistä. Biomassaa ovat siis eloperäiset ainekset, kuten puu, hakkuujätettä sekä sokeria ja tärkkelystä sisältävät kasvit. Myös eläinten lanta, ruoho, oljet ja vesikasvit ovat biomassaa, jotka voidaan hyödyntää energianlähteenä.
Bioenergiaksi lasketaan myös metsäteollisuuden jäteliemet, joita hyödyntämällä metsäteollisuudessa tuotetaan valtaosa tuotannon tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä. Myös kotitalousjätteistä saatu energia lasketaan osittain bioenergiaksi.
Puupolttoaine
Puu lienee vanhimpia ihmisen tuntemia ja käyttämiä lämpöenergian lähteitä sitten tulen keksimisen. Suurin osa energiaksi käytettävästä puusta on metsäteollisuuden sivutuotetta, kuten purua tai kuorta, tai hakkuissa ja metsänhoidon yhteydessä syntyvää tähdettä, kuten pienpuuta, latvuksia, oksia ja kantoja. Puuta voidaan polttaa polttopuuna kotitalouksissa, hakkeena tai jalostettuna pelleteiksi.
Nestemäiset ja kaasumaiset biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet ja biopolttonesteet ovat biomassoista jalostettuja nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Näitä voidaan käyttää polttomoottoreissa ja kattiloissa. Nestemäisiä biopolttoaineita ovat mm. biodiesel, uusiutuva diesel, etanoli ja pyrolyysiöljy. Biokaasua syntyy luonnollisesti biojätteen, jätevesien ja eläinten lantojen hajotessa.
Maakaasu
Maakaasu on fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisin. Se ei aiheuta rikkipäästöjä ja hiukkaspäästöt ovat minimaalisia. Maakaasua on käytetty erityisesti Etelä-Suomessa. Maakaasuvoimalat ovat tehokkaita ja niitä käytetään yleensä suurimmilla kulutushuipuilla.
Maakaasun osuus Suomen sähkön tuotannosta on laskenut, mutta se on edelleen merkittävä energianlähde erityisesti talvikuukausina, jolloin sähköntarve on suurinta.
Öljy
Öljyä käytetään nykyään lähinnä vara- ja tukipolttoaineena. Öljylämmitysjärjestelmät ovat vähenemässä, mutta niitä on edelleen käytössä vanhemmissa kiinteistöissä. Öljyn osuus sähkön tuotannosta on hyvin pieni verrattuna aiempaan aikaan, mutta sen merkitys on edelleen olemassa varajärjestelmänä.
Turve
Turve on eloperäinen maalaji, jota esiintyy erityisesti Suomessa. Suomen pinta-alasta noin kolmannes on turvemaita. Turvetta on käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, erityisesti 1970-luvulta lähtien.
Turpeen asema energiajärjestelmässä on nykyisin välivaiheen roolissa. Sen käyttö on kuitenkin vähentynyt, ja se tulee todennäköisesti jatkossakin laskemaan Suomessa, sillä se ei ole enää ympäristönäkökulmasta kestävä vaihtoehto.
Kivihiili sähköntuotannossa
Kivihiilivoimalat tuottavat noin 5% Suomen sähköntuotannosta. Sen merkitys on laskenut merkittävästi vuosi vuodelta ns. vihreän siirtymän ansiosta, jolloin hiilen tilalle on otettu käyttöön uusiutuvaa energiaa.
Hiilivoimaloita on lopetettu Suomessa paljon 2000-luvulla, jolloin kivihiilen tilalle on tuotu ympäristöystävällisempiä tapoja tuottaa energiaa. Suomessa tavoitteena on, että kaikki kivihiilivoimalat on lopetettu vuoteen 2029 mennessä.
Suurimmat kivihiilivoimalat Suomessa
| Kivihiilivoimala | Milloin kivihiilen poltto lopetetaan voimalassa? |
|---|---|
| Alhoments Kratf, Pietarsaari | Ei tietoa |
| Hanasaari, Helsinki | Lopetettu 2023 |
| Martinlaakso, Vantaa | Vuonna 2026 |
| Meri-Pori | Ei tietoa |
| Naantali, Turun seutu | Vuonna 2025 |
| Salmisaari, Helsinki | 1.4.2024 mennessä |
| Suomenoja, Espoo | Vuonna 2025 |
| Vaskiluoto, Vaasan seutu | Ei tietoa |
Yhteenveto: Kivihiilivoimalaitoksista luovutaan koko ajan ja sen merkitys sähköntuotantoon vähenee joka vuosi.
Lähde: Hiilivoimalaitokset Suomessa – Hiilitieto
Kivihiilen edut ja haitat
Kivihiilen edut:
- Edullinen energiamuoto
- Helppo varastoida
- Helppo muuttaa sähköksi
- Saatavilla laajasti
Kivihiilen haitat:
- Poltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä
- Hiilidioksipäästöt
- Pienhiukkasilla laajat negatiiviset vaikutukset terveyteen
- Huonontaa ilmanlaatua
Nämä sinun tulee tietää vesivoimasta Suomessa
- Suomessa kivihiilen merkitys energiantuotannossa laskenut jyrkästi
- Tavoitteena lopettaa kaikki kivihiilivoimalat Suomessa 2020-luvulla
- Kivihiilen tilalle tullut uusiutuvaa energiaa
Jätteenpoltto
Jätteenpolttolaitoksia ei ole riittävästi Suomessa, joten osa jätteistä kuljetetaan Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi. Yhteensä ulkomaille viedään yli 100 tonnia sekajätettä poltettavaksi. Huonoin tilanne on Lounais-Suomessa, jossa jopa yli puolet sekajätteestä viedään ulkomaille (Lähde: Yle: Sekajätteen energiapoltto)
- Jätteenpolttoa tehdään sekä kotitalouden asiakkaille että yrityksille ja teollisuudelle
- Jätteenpoltto kapasiteetti ei ole riittävää – yli 100 tonnia sekäjätettä ulkomaille poltettavaksi
- Suomen jätteenpolttokapasiteetti riittäisi kotitalouksien jätteisiin, mutta ei yritysten ja teollisuuden kapasiteettiin
- Paras tapa vähentää turhaa jätteenpolttoa on kierrättää jätteet oikein – sekajäte vie paljon resursseja
Jätteenpoltto kasvoi merkittävästi 2010-luvulla Euroopan kaatopaikka direktiivin johdosta
EU direktiivi alkoi 2010-luvulla rajoittamaan kaatopaikkojen määriä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Suomessa alettiin polttamaan jätettä kaatopaikka säilytyksen sijaan.
Jätteenpoltto on tutkitusti ympäristöystävällisempää kuin kaatopaikan ylläpito pidemmällä aikavälillä. Suomessa ei vielä ole riittävästi kapasiteettia jätteenpolton tarpeisiin, jolloin ulkomaille jätteiden vienti rasittaa ympäristöä.
Näin vähennät jätteenpoltto tarvetta: Kierrätä. Sekajäte päätyy poltettavaksi, mutta kierrättämällä mm. muovin ja biojätteen voidaan tämä jäte ottaa hyötykäyttöön. Näin jätettä ei tarvitse polttaa, joka vähentää ympäristökuormitusta.
Suurimmat jätteenpolttolaitokset Suomessa
| Voimalaitos | Voimalaitoksen sijainti | Organisaatio | Kapasiteetti (t/a) |
|---|---|---|---|
| Vantaan jätevoimala | Vantaa | Vantaan Energia Oy | 360 000 |
| Kymijärvi II kaasutuslaitos | Lahti | Lahti Energia Oy | 250 000 |
| Westenergy jätevoimalaitos | Mustasaari | Westenergy Oy Ab | 190 000 |
| Tammervoima | Tampere | Tammervoima Oy | 160 000 |
| Jätevoimala | Riihimäki | Fortum Oyj | 150 000 |
| Riikinvoiman Ekovoimalaitos | Leppävirta | Riikinvoima Oy | 145 000 |
| Laanilan ekovoimalaitos | Oulu | Oulun Energia Oy | 120 000 |
| Jätevoimala 2 | Riihimäki | Fortum Oyj | 120 000 |
| Korvenmäen Ekovoimalaitos | Salo | Lounavoima Oy | 120 000 |
| Korkeakosken hyötyvoimalaitos | Kotka | Kotkan Energia Oy | 100 000 |
Yhteenveto: Suurimmat jätevoimalat löytyvät Vantaalta, Lahdesta ja Mustasaaresta.
Lähde: Jätevoimalat | KIVO
Jätteenpolton edut ja haitat
Jätteenpolton edut:
- Ympäristöystävällistä vrs. kaatopaikalla säilyttäminen
- Poistaa kaatopaikan metaanipäästöt
- Puoleksi vähemmän hiilidioksipäästöjä kuin kivihiilen polttamisessa
- Kierrätys tehostaa jätteenpolttoa
Jätteenpolton haitat:
- Syntyy helposti supermyrkkyjä (dioksiini ja furaani)
- Tuottaa lämpöä, joka voi mennä hukkaan etenkin kesäaikana
- Huonontaa ilmanlaatua
- Suomessa ei riittävästi kapasiteettia – ulkomaille vienti
Nämä sinun tulee tietää jätteenpoltosta Suomessa
- Poltettava jäte sekajätettä – kierrättämällä vähennämme poltettavan jätteen määrää
- Jätepolton kapasiteetti Suomessa ei riittävää – ulkomaille viedään jätettä poltettavaksi
- Suomessa jätteenpolttoa hyödynnetty vasta suuremmissa määrin 2010-luvulta alkaen, kun EU:n kaatopaikka direktiivi rajoitti kaatopaikalle siirtoa – jätteenpolttoa edistettiin
Yhteenveto
Fossiilinen sähkön tuotanto Suomessa on voimakkaassa murroksessa. Kivihiilen käytöstä luovutaan lähivuosina, ja turpeen käyttö on jo selvässä laskussa. Maakaasua ja öljyä käytetään yhä, mutta niidenkin käyttöä pyritään vähentämään. Tilalle nousevat uusiutuvat energialähteet, erityisesti puuenergia, bioenergia ja biokaasu.
Teknologian kehittyessä myös vety ja synteettiset polttoaineet tulevat olemaan tärkeässä roolissa tulevaisuuden puhtaassa energiantuotannossa. Suomen energiaomavaraisuus, ilmastotavoitteet ja teknologiset innovaatiot kulkevat käsi kädessä kohti fossiilivapaata tulevaisuutta.
