Vattenfall on kehittänyt merilevästä valmistettuja snacking-uutuuksia – ei myyntiin, vaan keskustelun käynnistäjäksi siitä, miten energiainfrastruktuuri voi elää rinnakkain luonnon kanssa. Ajatus on yksinkertainen ja kunnianhimoinen: kasvattaa merilevää merituulipuistojen tuuliturbiinien välissä ja tuottaa samalla sekä fossiilivapaata sähköä että kestävää vesiviljelyn raaka-ainetta.
Merilevä voi paitsi tukea meriluonnon elpymistä, myös toimia ravinteikkaana raaka-aineena ruokaan ja muihin tuotteisiin. Tämä on esimerkki siitä, miten energiayhtiö voi laajentaa rooliaan ilmasto- ja luontoratkaisujen mahdollistajana – ilman, että sen tarvitsee siirtyä elintarviketeollisuuteen.
Miksi merilevää merituulipuistoihin?
Merilevän viljelyn sijoittaminen tuulivoimaloiden ympärille luo niin sanotun monikäyttöalueen, jossa samalle merialueelle integroidaan useita toimintoja. Tämä parantaa tilankäyttöä, mahdollistaa infrastruktuurin ja palveluiden jakamisen sekä vähentää polttoaineenkulutusta ja kustannuksia.
Esimerkiksi tuulipuistojen säännöllisiä huoltokäyntejä voidaan hyödyntää vesiviljelyjärjestelmien ylläpidossa – käytännön ratkaisu, joka on osoittautunut toimivaksi pilottihankkeissa.
Merilevä tarjoaa myös selkeitä ympäristöhyötyjä. Se sitoo merivedestä hiilidioksidia ja ylimääräisiä ravinteita, mikä parantaa vedenlaatua ja voi ehkäistä esimerkiksi leväkukintoja ja pohjan happikatoa. Kun levä korjataan, siitä kasvuun sitoutuneet ravinteet poistuvat meriekosysteemistä, mikä auttaa paikallista meriympäristöä toipumaan.
Laajemmassa mittakaavassa merilevän viljelyllä on potentiaalia tuottaa merkittäviä ilmasto- ja ympäristöhyötyjä, kun se korvaa osan maa-peräisistä elintarvike- ja rehutuotannon raaka-aineista pienemmällä hiilijalanjäljellä.
WIN@sea: tutkimusta, yhteistyötä ja käytännön kokeiluja
Vattenfallin WIN@sea on kansainvälinen pilottihanke, jossa tutkitaan merituulipuistojen monikäyttöalueiden mahdollisuuksia. Tanskassa merilevää viljellään kahdessa Vattenfallin tuulipuistossa: Kriegers Flakissa Itämerellä ja Vesterhav Sydissä Pohjanmerellä. Vesterhav Sydissä hanke jatkuu ainakin vuoteen 2026, ja sen tavoitteena on rakentaa tietopohjaa, jota voidaan käyttää teollisen mittakaavan menetelmien luomiseen tulevaisuudessa.
WIN@sea ei toimi tyhjiössä. Vattenfall on mukana myös EU-rahoitteisessa SeaMark-konsortiossa, joka tutkii merilevätuotteiden sovelluksia ja toimitusketjuja 12 maassa. Lisäksi North Sea Farmers -yhdistyksen johtama kaupallinen merileväkokeilu toteutetaan Hollannissa Vattenfallin Hollandse Kust Zuid -tuulipuistossa vuosina 2024–2025.
WIN@sea on osa EU:n OLAMUR-projektia ja sitä tukevat muun muassa VELUX-säätiö ja Aage V. Jensen Nature Fund. Nämä sisarhankkeet kytkeytyvät EU:n Ocean Lighthouse -kokonaisuuteen ja tukevat toimia Itämerellä ja Pohjanmerellä.
Tavoite on selkeä: nopeuttaa energiainfrastruktuurin yhteiskäytön käyttöönottoa, vahvistaa tutkimusnäyttöä ja skaalata toimivat ratkaisut teolliseksi käytännöksi. Tämä edellyttää monitieteistä yhteistyötä, uutta sääntely- ja lupakäytäntöjen kehittämistä sekä yhteentoimivaa infrastruktuuria.
Ympäristöhyödyt: vedenlaatu, elinympäristöt ja hiili
Itämeri ja Pohjanmeri ovat alueellisia meriä, jotka ovat erityisen herkkiä ihmistoiminnan vaikutuksille. Maatalouden ravinnekuormitus, elinympäristöjen tuhoutuminen, ilmastonmuutos ja liikakalastus ovat heikentäneet meriympäristöjen tilaa. Merilevän viljely tarjoaa konkreettisen keinon puuttua osaan näistä ongelmista.
Levä sitoo kasvaessaan CO2:ta ja ravinteita kuten typpeä ja fosforia, mikä vähentää rehevöitymistä ja parantaa vedenlaatua tuulipuistojen ympäristössä. Sadonkorjuussa poistetaan merestä liiallisia ravinteita, jotka muutoin ylläpitäisivät haitallisia leväkukintoja ja happikatoa.
Monikäyttöalueet helpottavat luonnonsuojelutoimia, kuten meriluonnon ennallistamista, ja voivat vähentää pohjaa vahingoittavia kalastusmenetelmiä tuulivoima-alueiden rajoitusten kautta.
Samalla vesiviljelyn tuotteet voivat korvata hiili-intensiivisiä maatalouden tuotantopanoksia ruoassa ja rehussa, mikä pienentää järjestelmätason päästöjä. Mallinnukset tukevat käsitystä, että oikein toteutettuna meriviljelyllä on mahdollisuus vähentää elintarvikkeiden ja rehujen hiilijalanjälkeä merkittävästi.
Yhteistyö Samuel L. Jacksonin kanssa – miksi se on relevanttia?
Projektin tunnettuutta on kasvatettu yhteistyöllä näyttelijä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja Samuel L. Jacksonin kanssa. Jackson on opiskellut meribiologiaa ja tuo hankkeeseen uskottavuutta sekä laajaa yleisövaikuttavuutta.
Hänen viestinsä on suora: energiainfrastruktuuri voidaan suunnitella tukemaan luonnon kanssa rinnakkaiseloa, ja tästä tulisi kertoa mahdollisimman monelle. Yhteistyö alleviivaa ajatusta, että energiasiirtymä ei ole vain tekninen, vaan myös kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos – ja että hyväksyttävyys rakentuu tarinoilla, jotka ihmiset ymmärtävät ja kokevat merkityksellisiksi.
Tuulivoiman rooli energiasiirtymässä
Tuulivoima on keskeinen osa fossiilisten polttoaineiden korvaamista. Vattenfall operoi yli 1 400 tuuliturbiinia viidessä Euroopan maassa, ja Euroopassa tuulivoima tuottaa suuren osan sähkön tarpeesta.
Monikäyttöalueiden avulla tuulipuistot voivat palvella useampaa tarkoitusta: sähköntuotannon ohella ne voivat toimia meriluonnon hoidon alustoina ja kestävän vesiviljelyn kokeilukenttinä. Tämä lisää hankkeiden kokonaishyötyä ja voi parantaa myös sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Suomi ja Korsnäsin merituulihanke
Vattenfallin Suomen länsirannikolle Korsnäsiin kehitteillä oleva merituulivoimapuisto on tärkeä askel kohti fossiilivapautta. Suunniteltu teho on 1,3–2,5 GW, ja vuotuinen sähköntuotanto vastaa yli kahden miljoonan kerrostaloasunnon tai yli 350,000 sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta.
Kun kaikki Suomessa kuluttajille ja pienyrityksille myytävä Vattenfallin sähkö on jo nyt fossiilivapaata, Korsnäsin kaltainen hanke vahvistaa kykyä tukea koko energiajärjestelmän päästövähennyksiä ja mahdollistaa uusia monikäyttöratkaisuja myös Suomen rannikkovesillä.
Kohti nettonollaa – ja monikäyttöistä merialuepolitiikkaa
Vattenfall on sitoutunut nettonollaan vuoteen 2040 mennessä, ja sen ytimessä on fossiilivapaan sähkön tuotannon laajentaminen sekä yhteistyö, joka nopeuttaa käytännön ratkaisujen skaalausta.
Monikäyttöalueet vastaavat myös merialueiden kasvavaan käyttöpaineeseen: kun tilaa on rajallisesti, yhteiskäyttö mahdollistaa energiantuotannon, vesiviljelyn, suojelun ja muun merellisen toiminnan yhteensovittamisen tehokkaammin.
Yhteenveto
Merilevän viljely merituulipuistoissa on konkreettinen esimerkki siitä, miten energiainfrastruktuuri voi toimia luonnon kumppanina – ei sen kustannuksella. Monikäyttöalueet tehostavat tilankäyttöä, pienentävät kustannuksia ja polttoaineenkulutusta sekä tukevat meriluonnon elpymistä ravinteita sitovan leväkasvun ja hallitun sadonkorjuun kautta.
WIN@sea ja muut EU-yhteistyöhankkeet rakentavat tutkimuspohjaa, jonka varaan voidaan skaalata teollisia ratkaisuja Itämerellä, Pohjanmerellä ja niiden ulkopuolella. Yhteistyö tunnetun kulttuurivaikuttajan kanssa tuo asialle näkyvyyttä ja muistuttaa, että energiasiirtymä on yhteinen ponnistus.
Samalla suuret hankkeet, kuten Korsnäsin merituulivoimapuisto, vahvistavat fossiilivapaan sähkön tarjontaa ja luovat alustan uudenlaisille luonnon ja energian yhteiskäytön malleille. Tämä on suunta, jossa sähköä ja ruokaa voidaan tulevaisuudessa tuottaa älykkäästi, kestävästi ja samassa merellisessä maisemassa.
Lue lisää Vattenfallin palveluista ja kuluttajille ja asiakkaiden kokemuksista: Kokemuksia Vattenfallista. Sähkökuningas on tehnyt kattavan artikkelin Vattenfallin tarjonnasta ja kuluttajien palautteista.
