Suomen sähköjärjestelmä on kovassa paineessa, kun teollisuuden ja tekoälyn vetämät datakeskukset valtaavat tilaa – ja tehoa. Kotitalouksille se voi tarkoittaa kohoavia sähkölaskuja ja taistelua resursseista.
Fingridin mukaan Suomessa on vireillä jopa 200 uutta datakeskusta, ja vanhoja laajennetaan ennennäkemättömässä tahdissa. Google laajentaa Haminassa seitsemättä kertaa, Microsoft rakentaa uutta pääkaupunkiseudulla ja Tiktokin kumppani Kouvolassa. Fingridin verkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo kutsuu kehitystä ”hurjaksi”.
– Kaikki tapahtuu viisinkertaisella nopeudella, hän sanoo.
Siirtokapasiteetti loppuu – kotitaloudet maksavat laskun?
Verkkokapasiteetti ei pysy mukana kehityksessä. Fingrid ei pysty pariin vuoteen liittämään uusia suurkuluttajia verkkoon Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Hämeessä. Uusien sähkölinjojen rakentaminen vie jopa 8 vuotta. Samaan aikaan investoinnit verkkoon ovat kasvaneet valtavasti – hallitus nosti Fingridin investointirahan 5,2 miljardiin euroon.
Tämä raha kerätään todennäköisesti siirtomaksuina. Fingrid vaatii nyt, että nykyinen 8 %:n vuosittainen siirtomaksujen korotuskatto poistetaan. Korotuskatto laskettiin vuonna 2022, kun kuluttajien sähkölaskut nousivat rajusti.
– Euroopassa monessa maassa kantaverkkoyhtiöt ovat nostaneet tariffinsa jopa sadalla prosentilla. Suomessa on vaikea kuvitella, että pärjättäisiin ilman korotuksia, Jyrinsalo toteaa.
Sähkön hinta nousee – mutta kuka hyötyy?
Kotitalouksien sähkölaskut ovat jo kallistuneet ja sähkön hinnan nousu jatkuu. Fingrid kuitenkin muistuttaa, että verkkoa rakennetaan teollisuuden ja talouskasvun mahdollistamiseksi. Jyrinsalon mukaan kyseessä on hinta yhteisestä hyvinvoinnista.
– Onko parempi, että työpaikkoja ei synny, mutta sähkölasku pysyy pienempänä?
Vuoden alussa Fingrid nosti kantaverkkomaksuja täydet 8 %. Paikalliset verkkoyhtiöt ovat seuranneet perässä. Samalla suomalaiset kotitaloudet maksavat sähköveroa 44-kertaisesti verrattuna teollisuuteen – 2,24 snt/kWh vs. 0,05 snt/kWh. Hallitus on kuitenkin poistamassa datakeskuksilta ja kaivoksilta tätä sähköverotukea.
Tuulivoima ei riitä tasaiseen kulutukseen
Kasvava sähköntarve perustuu Suomessa pitkälti tuulivoimaan. Ongelma on, että se ei tuota tasaisesti. Datakeskukset taas haluavat vakaata virtaa. Tämä aiheuttaa vakavuusongelmia sähköverkossa – jopa sähkökatkojen riski kasvaa. Espanjan ja Portugalin huhtikuinen täyspimeneminen on esimerkki, mitä voi tapahtua.
– Tuulettomina päivinä sähköstä tulee pulaa. Meilläkin on jo jouduttu ratkomaan stabiilisuushaasteita, Jyrinsalo kertoo.
Uusi sähkömarkkinalaki muuttaa pelin
Uudistuva sähkömarkkinalaki tuo joustavia liittymissopimuksia ja mahdollistaa tuotannon liittämisen suoraan kulutukseen. Esimerkiksi datakeskukset voisivat tulevaisuudessa käyttää tuulivoimaa ilman, että niiden tarvitsee kuormittaa siirtoverkkoa.
Lisäksi harkitaan uusia tehomaksuja siirtolaskutukseen, mikä voi nostaa erityisesti sähkölämmitteisten kotien laskuja.
Jyrinsalon mukaan isot kuluttajat pitäisi velvoittaa joustamaan sähkön käytössä.
– Olisi hienoa, jos esimerkiksi datakeskukset pienentäisivät kulutustaan verkon ollessa ahdistuksissa. Ei enää aikaa, jolloin jokainen saa täyden tehon joka hetki, hän sanoo.
Resurssien kohdentamiseen kaivataan ohjausta
Keskustelu käy kuumana siitä, kenelle päästötöntä sähköä pitäisi ensisijaisesti riittää. Norja on jo rajoittamassa kryptolouhintaa, ja Suomessakin vaaditaan pelisääntöjä. Tiktok-tapauksen kaltaiset tilanteet, joissa datakeskusten todellinen käyttötarkoitus hämärtyy, herättävät kysymyksiä.
– Tarvitaan viranomainen arvioimaan, kuka saa toimia, Jyrinsalo sanoo.
Fingrid arvioi, että Suomen sähkönkulutus kaksinkertaistuu seuraavan 10 vuoden aikana. Vetytalous, sähköistyvä liikenne ja uudet jättihankkeet kuten vihreä teräs ja alumiini vaativat valtavasti sähköä.
– Ei meidän kannata ajatella olevamme tuhontiellä. Mennään step by step ja tehdään korjausliikkeitä, Jyrinsalo rohkaisee.
Hänen mukaansa Suomella on yksi suuri valtti: puhdas ja halpa energia. Se kannattaa pelata viisaasti.
