Hallituksen esitys säätää tuulivoimaloille vähimmäisetäisyys asutuksesta on saanut lähes yksimielisen tyrmäyksen päättyneellä lausuntokierroksella. Yli 200 lausunnosta valtaosa – 87 prosenttia – suhtautui kielteisesti ehdotukseen, jonka mukaan tulevaisuudessa tuulivoimalat tulisi sijoittaa vähintään kahden kilometrin päähän asuinrakennuksista.
Ehdotus sisältyy luonnokseen uudeksi alueidenkäyttölaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026. Hallitus perustelee muutosta sillä, että tuulivoimaloiden korkeudet kasvavat nykyisestä noin 200 metristä jopa 300 metriin lähivuosina. Tämä nostaisi myös niihin liittyvien vaikutusten, kuten äänen ja varjovälkkeen, merkitystä.
Kunnat vastustavat laajalla rintamalla: ”Tarpeeton ja perustuslain vastainen”
Monet kunnat, maakuntaliitot ja viranomaiset kokevat, että esitys loukkaa kunnallista itsehallintoa. Parkanon kaupunki tiivistää näkemyksen:
– Emme hyväksy perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon nakertamista esitetyllä tavalla. Kunnilla on paras näkemys siitä, mihin energiantuotantoalueet sopivat.
Nykykäytännössä tuulivoimaloiden sijoittaminen perustuu melu- ja välkemallinnuksiin, joissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet kuten maaston muodot. Lausuntokierroksen perusteella valtaosa asiantuntijoista haluaa säilyttää tämän joustavan mallin, eikä ottaa käyttöön kiinteää etäisyyttä.
Kainuun liitto toteaa:
– Kategorinen etäisyyssääntely ei ole tarkoituksenmukaista. Olosuhteet vaihtelevat, ja arvioinnin tulisi perustua todellisiin haittoihin.
Teollisuus ja energiayhtiöt varoittavat vaikutuksista sähköntuotantoon
Lapin kauppakamari, Teollisuusliitto ja tuulivoimayhtiöiden Voimaa tuulesta -koalitio arvioivat, että ehdotettu sääntely vaarantaa Suomen kyvyn kasvattaa päästötöntä sähköntuotantoa ja uhkaa hallitusohjelman tavoitetta sähköntuotannon kaksinkertaistamisesta.
– Tämä voisi nostaa sähkön hintaa niin teollisuudelle kuin kotitalouksille, Lapin kauppakamari varoittaa.
Monessa lausunnossa korostetaan, että ehdotus veisi Etelä- ja Keski-Suomesta käytännössä lähes kaikki järkevät tuulivoima-alueet. Näin tuulivoimatuotanto ohjautuisi entistä vahvemmin Pohjois- ja Länsi-Suomeen – ja sen mukana myös teollisuuden sijoittuminen.
– Tämä on erittäin ongelmallista koko Suomen energiantuotannon kehittämisen kannalta, Lapin kauppakamari jatkaa.
Poikkeukset herättävät kiistoja
Ehdotuksessa mainitaan kaksi merkittävää poikkeusta: ensinnäkin maakuntakaavassa tuulivoimaloille osoitetuilla alueilla etäisyysvaatimusta ei sovelleta. Toiseksi, minimietäisyydestä voitaisiin poiketa maanomistajien suostumuksella.
Salon kaupunki varoittaa, että suostumusmenettely on byrokraattisesti raskas ja voi estää hankkeita:
– Maanomistajien suuren määrän vuoksi suostumuksen saaminen voi osoittautua työlääksi tai mahdottomaksi.
Rakennustarkastusyhdistys pelkää suostumusmenettelyn altistavan erityisesti ikäihmiset painostukselle ja epätasapainoisille sopimuksille. Myös Suomen Arkkitehtiliitto pitää säännöstä ongelmallisena:
– Poikkeaminen voi aiheuttaa kiistoja maanomistajien välillä, eikä suostumusta voi myöhemmin perua.
WWF ja ELY-keskukset kritisoivat luontovaikutuksia
Ympäristöjärjestö WWF Suomi ottaa esiin luonnon monimuotoisuuden. Heidän mukaansa kiinteä minimietäisyys ohjaisi tuulivoimarakentamista yhä syvemmälle luonnontilaisiin alueisiin, jolloin rakentaminen uhkaisi laajempia luontokokonaisuuksia.
Pohjois-Savon ELY-keskus kummastelee, miksi kaavatasolla määritellyillä alueilla asuvat joutuisivat sietämään suurempia vaikutuksia:
– Haittojen voimakkuus ei riipu siitä, onko alue osoitettu maakuntakaavassa vai ei. Sijoittelun pitäisi edelleen perustua mallinnettuihin haittoihin.
Ymmärrystä löytyy – etenkin kansalaistasolla
Vaikka valtaosa lausunnoista tyrmää esityksen, muutamat tahot pitävät etäisyyssääntelyä perusteltuna. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että korkeuteen perustuva etäisyys on kansalaisille helpompi ymmärtää kuin melumallinnukset.
Myös Hankasalmen kunta kannattaa lakia:
– Tällä hetkellä kunnat kaavoittavat tuulivoimaa jopa alle kilometrin päähän asutuksesta maksimoidakseen verotulonsa. Tämä ei ole hyväksyttävää.
Myötämielisiä kannanottoja löytyy erityisesti kyläyhdistyksiltä, jotka ovat huolissaan asumismukavuudesta ja maisemavaikutuksista.
Uusi alueidenkäyttölaki tulossa vuonna 2026
Käynnissä oleva keskustelu liittyy laajempaan alueidenkäyttölain kokonaisuudistukseen. Lakiluonnos on määrä saattaa voimaan vuonna 2026. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen on nyt puntaroitava, pitäisikö kiistanalainen etäisyyssäännös muotoilla uudelleen – vai vetää se kokonaan pois.
Yksi asia on kuitenkin selvä: jos laki menee läpi nykyisessä muodossaan, se voi muuttaa merkittävästi tuulivoiman kehitystä Suomessa – ja ehkä koko kansallista energiantuotannon suuntaa.
