Euroopan sähkömarkkinat kokivat poikkeuksellisen häiriön maanantaina, kun Espanjan sähköverkko romahti yllättäen keskellä päivää. Espanjan ja Portugalin alueella koettu valtava sähkökatko oli mittaluokaltaan niin laaja, että verkosta katosi hetkellisesti yli yhdeksän Olkiluoto 3 -ydinvoimalan verran tuotantokapasiteettia. Tilanne paljasti Iberian niemimaan energiajärjestelmän monimutkaisuuden ja sen taustalla piilevät rakenteelliset ongelmat.
Espanjan johtava talouslehti Expansión raportoi, että kriisin yhtenä syynä saattoi olla uusiutuvan energian, erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman, runsas tuotanto, joka vääristi sähkön hinnanmuodostusta. Lehden mukaan sähkön hinta (mWh) painui ennen romahdusta jopa -1,90 euroon, eli sähköntuottajat joutuivat maksamaan siitä, että heidän sähköään otettiin vastaan.
Negatiiviset hinnat ovat mahdollisia tilanteissa, joissa sähköä tuotetaan liikaa suhteessa kulutukseen. Sähköverkkojen on pysyttävä tasapainossa, ja ylituotannon hetkillä on taloudellisesti vähemmän tappiollista syöttää sähköä verkkoon vaikka miinusmerkkisellä hinnalla kuin pysäyttää tuotantoa nopeasti.
”Iberian energiasaari” paljastaa järjestelmän haavoittuvuudet
Sähkönsiirto katkesi hetkellisesti myös Portugaliin, mutta häiriön alkuperä oli Espanjan puolella. Espanja ja Portugali muodostavat eräänlaisen “energiasaaren”, jolla on vahvat keskinäiset siirtoyhteydet, mutta rajalliset yhteydet muualle Eurooppaan. Ranskasta ja Marokosta saatu sähkö mahdollisti verkon nopean palauttamisen yön aikana.
Sähkönjakelun keskeytys aiheutti kaaosta erityisesti liikenteessä ja viestinnässä. Yli 35 000 ihmistä jäi jumiin luotijuniin, ja tuhansia pelastettiin pysähtyneistä hisseistä. Suurkaupunkien metrot pysähtyivät, ja tietoliikenneyhteydet olivat poikki useiden tuntien ajan. Tiedonsaanti perustui pitkälti transistoriradioihin ja julkisen yleisradioyhtiön tiedotteisiin.
Alla Ylen uutinen tapahtuneesta.
Myös lentokentillä koettiin merkittäviä häiriöitä, ja useat lennot jouduttiin perumaan tai ohjaamaan muualle. Useissa sairaaloissa siirryttiin varavoimaan, mutta jotkin potilastiedon järjestelmät kaatuivat tilapäisesti, mikä vaikeutti kiireellisten toimenpiteiden hallintaa.
Vanha strategia ei vastaa nykyajan riskeihin.
Kriisin keskellä nousi esiin myös Espanjan energia-alan strateginen haavoittuvuus. Viimeisin virallinen kansallinen energiastrategia on vuodelta 2015, eikä sen päivitystä ole saatu toteutettua, vaikka uusi strategiatyö käynnistettiin jo vuonna 2020. Tämä tarkoittaa, että maan energiaturvallisuutta ohjaa yli kymmenen vuotta vanha suunnitelma, joka ei vastaa nykyisten energiavirtojen, digitalisaation ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin.
Myös Eija-Riitta Korhola postasi X:ssä varoituksen, jonka hän oli jo antanut lähes 10 vuotta sitten.
Maanantain kriisin hallintaan otettiin käyttöön tekninen varautumissuunnitelma, jonka tavoitteena on sähkönjakelun palauttaminen. Asiantuntijoiden mukaan tämä suunnitelma ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon kriisin sosiaalisia tai taloudellisia seurauksia – kuten sairaaloiden toimintakykyä tai rikollisuuden kasvua pimeyden aikana.
Espanjan turvallisuusneuvosto on tunnistanut tarpeen uudelle strategialle jo vuosia sitten. Tuoreemmat luonnokset ovat korostaneet fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähentämistä, teknisten vikojen ehkäisyä ja kyberuhkien torjuntaa. Silti mikään näistä toimenpiteistä ei ole edennyt päätöksentekoon asti.
Pääministeri Pedro Sánchez ei ole toistaiseksi sulkenut pois mitään mahdollisia syitä maanantain sähkökatkolle. Kyberhyökkäyksestä ei ole toistaiseksi löytynyt viitteitä, mutta espanjalainen tutkintatuomioistuin tutkii edelleen mahdollisen sabotaasin mahdollisuutta.
Voisiko vastaava kriisi levitä Suomeen?
Asiantuntijat painottavat, että kriisi on herätys niin Espanjalle kuin koko Euroopalle: sähköverkkojen monimutkaistuessa ja uusiutuvan energian osuuden kasvaessa tarvitaan entistä tarkempaa varautumista ja ajantasaisia strategioita. Energiajärjestelmän vakaus ei ole enää vain tekninen kysymys – se on kansallisen turvallisuuden ydinasia.
Vaikka Suomi ei ole yhtä eristyksissä kuin Iberian niemimaa, herättää tilanne kysymyksen: voisiko vastaava sähkökatastrofi tapahtua myös meillä? Suomessa sähköjärjestelmä on kytköksissä pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen kantaverkkoon, ja huoltovarmuus on ollut perinteisesti korkealla tasolla. Fingridin mukaan Suomen sähköverkko on hyvin tasapainossa, ja varavoimaa sekä säätökapasiteettia on saatavilla useista lähteistä.
Silti kasvava riippuvuus uusiutuvasta energiasta, kyberturvallisuusuhat ja mahdolliset tekniset viat tekevät Suomestakin haavoittuvan äärimmäisissä olosuhteissa. Jos samankaltainen häiriö leviäisi Keski-Euroopasta esimerkiksi Ranskan tai Saksan kautta, voisi sillä olla vaikutuksia myös pohjoiseen. Erityisesti talvikuukausina, jolloin kulutus on korkeimmillaan, riski kasvaa.
Vaikka toistaiseksi mitään välitöntä uhkaa ei ole näköpiirissä, asiantuntijat suosittelevat Suomelle jatkuvaa strategiapäivitystä ja varautumisen tehostamista – koska energian vakaus ei tunne rajoja.
