Heinäkuun 1. päivästä 2025 alkaen Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen järjestelmäsuojan ylläpito siirtyy uuteen vaiheeseen. Fingrid ja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ovat sopineet järjestelyistä, jotka koskevat maksuliikennettä ja tiedonvaihtoa uuden sopimuskauden alkaessa.
Uudistus pohjautuu Energiaviraston päätökseen, jonka mukaan OL3:n järjestelmäsuojaan osallistuvien kohteiden hankinta kuuluu jatkossa Fingridin vastuulle.
Nykyinen väliaikainen järjestely päättyy kesäkuun 2025 lopussa, minkä jälkeen uusi pysyvämpi sopimuskausi astuu voimaan. Taustalla on tarve varmistaa verkon turvallisuus ja Olkiluoto 3:n luotettava toiminta poikkeustilanteissa.
Useat teollisuusyritykset mukana suojaamassa verkkoa
Fingrid järjesti tarjouskilpailun, jonka pohjalta se valitsi OL3:n järjestelmäsuojan ylläpitoon osallistuvat toimijat heinäkuusta 2025 vuoden 2026 loppuun saakka. Mukana ovat seuraavat yhtiöt:
- Kemira Chemicals Oy
- Metsä Board Oyj
- Neoen Storage Finland 1 Oy
- Sappi Finland Operations Oy
- Stora Enso Oyj
- Teollisuuden Voima Oyj
- UPM Communication Papers Oy
Näiden lisäksi uusia kohteita on suunnitteilla mukaan syksyn 2025 aikana. Samalla käynnissä on tarvittavien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen uusien toimijoiden liittämiseksi järjestelmään.
Osallistuvat kohteet sitoutuvat ilmoittamaan Fingridille joka aamu, kuinka paljon tehoa ne voivat varata järjestelmäsuojan ylläpitoon seuraavalle vuorokaudelle.
Fingrid julkaisee kello 9.30 avoimessa datapalvelussaan summatiedon kokonaiskapasiteetista ja kello 11 tiedon varsinaisesti valituista kohteista, joiden yhteisteho voi olla enintään 350 megawattia – tai vähemmän, mikäli TVO ilmoittaa alhaisemman tarpeen.
Mikä on OL3:n järjestelmäsuoja?
Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja tarkoittaa erityisjärjestelyjä, joilla turvataan sähköverkon vakaus tilanteessa, jossa OL3:n suuri tuotantokapasiteetti – jopa 1 600 MW – äkillisesti katoaisi verkosta, esimerkiksi vikatilanteessa.
Normaalitilanteessa OL3 voi syöttää verkkoon noin 1 220–1 240 MW riippuen laitoksen omakäytön järjestelyistä. Järjestelmäsuojan ansiosta tätä tehoa voidaan nostaa ylläpidettävän tehon verran turvallisesti. Tämä mahdollistaa OL3:n optimaalisen hyödyntämisen ilman että sähköverkko altistuu vakaville häiriöille.
Kapasiteettikorvauksista sovittu – keskiarvo 7,8 €/MW,h
Järjestelmäsuojan tarjoamisesta maksetaan kohteille kapasiteettikorvaus tarjousten mukaisesti. Korvauksen määrä riippuu ylläpidettävän tehon määrästä ja sähkömarkkinoiden hintatasosta.
Heinäkuun alussa voimaan tulevien sopimusten perusteella kapasiteettikorvauksen tehopainotettu keskiarvo on 7,8 euroa per megawatti tunnissa (€/MW,h). Lisäksi osalle kohteista maksetaan ylimääräistä korvausta, mikäli vuorokausimarkkinoiden sähkönhinta ylittää tietyn raja-arvon. Näissä tapauksissa raja-arvon tehopainotettu keskiarvo on 100 €/MWh.
Kustannusten jako: TVO maksaa korvaukset, Fingrid hallinnoi
Energiavirasto on linjannut selkeästi, miten järjestelmäsuojan kustannukset jaetaan TVO:n ja Fingridin välillä.
TVO vastaa korvauksista, jotka maksetaan järjestelmäsuojan kohteille sekä tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä.
Fingrid taas vastaa itse kohteiden hankinnasta ja sopimuksista, järjestelmäsuojan hallinnoinnista, siihen liittyvistä koestuksista sekä mittaus- ja valvontajärjestelmien ylläpidosta Fingridin käytönvalvontajärjestelmässä.
Tämä kustannustenjako varmistaa, että Fingrid voi keskittyä järjestelmän tekniseen hallintaan, kun taas TVO kantaa vastuun taloudellisista velvoitteista liittyen Olkiluoto 3:n käyttöön.
Kohti vakaampaa sähköjärjestelmää
Järjestelmäsuojan päivittäinen hallinta ja tiedon avoin jakaminen on tärkeää koko Suomen sähköverkon vakauden kannalta. Fingridin avoimen datan julkaisut mahdollistavat markkinatoimijoille ja muille sidosryhmille reaaliaikaisen seurannan järjestelmäsuojan tilanteesta.
Uusi sopimuskausi tuo mukanaan entistä selkeämmän vastuunjaon ja toimintamallin. Se mahdollistaa OL3:n täyden kapasiteetin turvallisen hyödyntämisen tilanteessa, jossa Suomen sähköjärjestelmä tarvitsee sekä vakautta että lisää sähköntuotantoa tulevaisuuden kulutuksen kasvaessa.
Kuva: Teollisuuden Voima Oy, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons
