Suomen sähkön hintakehityksestä on julkaistu uusi ennuste, joka antaa viitteitä tulevista vuosista: edulliseen sähköön ei kannata tuudittautua pitkällä aikavälillä. Norjalainen energia-alan asiantuntijayritys Thema Consulting Group arvioi, että sähkön tukkuhinta tulee kohoamaan nykyisestä selvästi vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2024 sähkön keskimääräinen tukkuhinta oli noin 46 euroa megawattitunnilta (€/MWh). Tähän lukuun ei sisälly arvonlisäveroa tai sähköyhtiöiden marginaaleja, joten se ei vastaa suoraan kuluttajan sähkölaskussa näkyvää hintaa. Kyseessä on kuitenkin koko energiamarkkinan hintatasoa ohjaava keskeinen mittari, niin sanottu spot-hinta.
Hintojen nousua jopa 46 prosenttia
Thema Consultingin mukaan vuoteen 2030 mennessä sähkön tukkuhinta eli pörssihinta nousee arviolta 67,6 euroon megawattitunnilta. Tämä tarkoittaa 46 prosentin nousua vuoden 2024 keskiarvoon verrattuna. Vaikka hintojen vaihtelu säilyy jatkossakin suurena, keskihinnan nousu kertoo rakenteellisista muutoksista energiamarkkinassa.
Arvonlisäveron huomioon ottaminen nostaa loppukäyttäjän kustannuksia vielä enemmän. Suomessa sähköstä peritään 25,5 %:n arvonlisävero. Kun verollinen keskihinta lasketaan, nousee se nykyisestä noin 57,7 eurosta per MWh noin 84,9 euroon vuoteen 2030 mennessä.
Tämä kehitys voi tarkoittaa kuluttajille useiden satojen eurojen lisälaskua vuodessa riippuen sähkösopimuksesta ja kulutustasosta.
Vertaa parhaita sähkötarjouksia tästä! Me olemme keränneet kaikki Suomen suosituimmat sähkösopimukset yhdelle sivulle, joten vertailu on helppoa!
Syy: Kysyntä kasvaa, mutta tuotantorakenne murroksessa
Sähkön hintaa nostavat monet tekijät. Vaikka uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman, osuus on kasvanut vauhdilla, markkinoita ohjaa yhä perinteisen kysynnän ja tarjonnan laki. Tulevina vuosina sähköä tarvitaan lisää: sähköistyvä liikenne, lämpöpumppujen yleistyminen, vetytalous ja teollisuuden kasvava kulutus nostavat kokonaiskysyntää.
Samaan aikaan sähköntuotannossa tapahtuu rakennemuutoksia. Ydinvoiman lisärakentaminen on pitkälti pysähtynyt Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen, ja osa fossiilisia polttoaineita hyödyntävistä laitoksista on suljettu tai suljettavassa.
Vaikka esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa lisätään nopeasti, niiden ajoittaisuus aiheuttaa haasteita markkinahinnan vakaudelle. Kun aurinko ei paista tai tuuli ei puhalla, tarvitaan muuta tuotantoa tai varastoja – ja niiden ylläpito maksaa.
Hintavaihtelut säilyvät – arkea kuluttajille
Vuosi 2024 oli esimerkki siitä, kuinka suuri merkitys sääolosuhteilla ja siirtoyhteyksillä on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Vaikka keskiarvo laski, sähkön hinta vaihteli jyrkästi eri päivien ja vuorokaudenaikojen välillä. Spot-hinnat kävivät ajoittain jopa negatiivisina, mutta toisaalta nousivat hetkellisesti useisiin satoihin euroihin megawattitunnilta.
Kuluttajille tämä tarkoittaa sitä, että sopimustyyppi vaikuttaa entistä enemmän omaan sähkölaskuun. Spot-sähkösopimuksen valinneet voivat hyötyä halvemmista tunneista, mutta samalla kantavat riskin hintapiikeistä. Kiinteähintainen sopimus tuo vakautta, mutta voi pidemmällä aikavälillä tulla kalliimmaksi, jos markkinahinta pysyy alhaisena.
Vaikka pörssin spot-hintaan perustuva sähkösopimus on pitkässä juoksussa usein halvin, se ei välttämättä sovi kaikille. Lue lisää aiheesta: Pörssisähkö vs. kiinteä sähkösopimus. Käymme tässä artikkelissa läpi tarkemmin
Sähkön hinta kytkeytyy laajempiin eurooppalaisiin trendeihin
Suomi on osa Nord Pool -sähköpörssiä ja sitä kautta kytkeytynyt tiiviisti Pohjoismaiden ja osin Keski-Euroopan markkinoihin. Norjan, Ruotsin ja Tanskan siirtoyhteydet vaikuttavat suoraan Suomen hintatasoon. Myös Saksassa, Ranskassa tai Baltiassa tapahtuvat muutokset voivat näkyä lopulta suomalaisen kuluttajan sähkölaskussa.
Esimerkiksi Ruotsin Etelä-Suomeen suuntautuvat siirtoyhteydet ovat ajoittain ylikuormitettuja, mikä voi nostaa hintoja Suomessa, vaikka tarjontaa olisi alueellisesti riittävästi.
Kuluttajan kannalta tärkeimpiä toimia ovat oman kulutuksen tarkkailu, energiatehokkuuden parantaminen ja sopimustyypin valinta omien tarpeiden mukaan. Älykkäät sähkösopimukset, kuten hintakatolla varustetut pörssisähkösopimukset, voivat tarjota joustavuutta ja suojan pahimmilta piikeiltä.
Myös energiatehokkuusinvestoinnit, kuten lämpöpumput, aurinkopaneelit tai parempi eristys, voivat maksaa itsensä takaisin nopeammin tulevina vuosina.
Yhteenveto: Hinnat nousevat – mutta hitaasti
Thema Consultingin arvio ei tarkoita räjähdysmäistä hinnannousua vuodesta toiseen, vaan asteittaista kehitystä kohti korkeampaa keskiarvoa. Hintavaihtelut jatkuvat, mutta keskipiste siirtyy ylöspäin.
Suomessa ei toistaiseksi ole nähty vastaavaa energiahintakriisiä kuin Keski-Euroopassa vuosina 2021–2022, mutta tulevat vuodet tuovat mukanaan haasteita. Sähkön hinta ei pysy nykytasolla ikuisesti – ja siihen kannattaa varautua jo nyt.
Lue myös sähkön hintaennuste vuodelle 2026.
