Hallitus on päättänyt merkittävästä korotuksesta sähkön huoltovarmuusmaksuun. Päätös tuli budjettiriihen yhteydessä ja sen myötä maksun tuotot yli kaksinkertaistuvat lähivuosina. Vaikka yksittäisen kuluttajan sähkölaskussa lisäys on marginaalinen, teollisuuden kannalta vaikutukset ovat huomattavat.
Taustalla on Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen uudistaminen sekä sen muuttaminen virastoksi, mikä kasvattaa kustannuksia.
Korotuksen mittakaava
Huoltovarmuusmaksun kertymä on tähän asti ollut noin 36–38 miljoonaa euroa vuodessa, mutta korotuksen jälkeen tavoite on lähes 92 miljoonaa euroa. Kasvua on siis yli kaksinkertaisesti, ja käytännössä tämä tarkoittaa viisin–kuusinkertaista nousua erityisesti sähkön osalta.
Hallitus aikoo kohdentaa lisäkertymän pääosin sähköön, minkä vuoksi energiaintensiivinen teollisuus joutuu kantamaan suurimman taakan. Arvioiden mukaan teollisuuden kustannukset nousevat jopa yli 20 miljoonalla eurolla vuodessa.
Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto kritisoi päätöstä toteamalla, että ”yritykset laitetaan maksamaan lisääntyvästä byrokratiasta”, vaikka huoltovarmuudella sinänsä on tärkeä rooli geopoliittisessa tilanteessa.
Mikä on huoltovarmuusmaksu?
Huoltovarmuusmaksu on veronluonteinen maksu, jota kerätään sähkön ja polttoaineiden energiaveron yhteydessä. Sähkön hinnan osalta maksu on ollut tähän asti 0,013 senttiä kilowattitunnilta, ja arvonlisäveron kanssa se on noussut 0,0163 senttiin.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kerrostaloasunnossa, jossa kulutus on noin 2 500 kWh vuodessa, maksu on jäänyt alle puolen euron tasolle. Omakotitalossa vastaava kulutus noin 10 000 kWh nostaa maksun hieman yli 1,60 euroon.
Polttoaineista maksu on bensiinin kohdalla 0,68 senttiä litralta ja dieselissä 0,35 senttiä litralta. Maksu tilitetään valtiolle huoltovarmuuskustannusten kattamiseksi ja sen kerääminen on sähköverkkoyhtiöiden vastuulla.
Vaikutukset kuluttajille ja teollisuudelle
Kotitalouksien sähkölaskuun huoltovarmuusmaksun nousu ei juuri tee lovea. Vaikka maksu viisinkertaistettaisiin, se tarkoittaisi tavalliselle kerrostaloasukkaalle edelleen vain muutaman euron lisäystä vuodessa. Sen sijaan teollisuudessa tilanne on toinen.
Metsäteollisuus, metallinjalostus ja kemianteollisuus ovat suurimpia sähkönkäyttäjiä, ja niille korotus merkitsee huomattavia lisäkustannuksia. Energiateollisuus ry:n mukaan jo nykyinen maksutaso on tuottanut noin 10 miljoonaa euroa vuodessa sähköstä, mutta tulevaisuudessa summa moninkertaistuu.
Teollisuuden huoli liittyy myös siihen, että Huoltovarmuuskeskuksen muutos virastoksi kasvattaa hallinnollisia kuluja ja voi vaikuttaa sen ja yritysten välisen yhteistyön joustavuuteen.
Yhteenveto
Huoltovarmuusmaksun korotus on osa laajempaa uudistusta, jossa Huoltovarmuuskeskus muutetaan virastoksi ja sen rahoitusmalli uudistetaan. Hallitus tavoittelee lähes 92 miljoonan euron vuosikertymää, mikä on yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Tavalliselle kuluttajalle maksu jää yhä hyvin pieneksi eräksi sähkölaskussa, mutta teollisuudelle muutos merkitsee kymmenien miljoonien eurojen lisälaskua.
Valtiovarainministeriö on suhtautunut kriittisesti korvamerkittyyn energiaveroon ja esittänyt, että huoltovarmuuden rahoitus tulisi ottaa suoraan budjetista. Politiikan tasolla päätös kuitenkin etenee, ja lopulliset vaikutukset sähkön ja polttoaineiden hintoihin ratkeavat budjettineuvottelujen edetessä.
Käytännössä korotus testaa, kuinka paljon suomalainen teollisuus on valmis maksamaan huoltovarmuudesta – ja kuinka hallitus tasapainottaa kuluttajien ja yritysten intressit kriisiajan varautumisen nimissä.
