Suomen sähköntuotanto – näin sähköä tuotetaan Suomessa 

Sähköntuotanto Suomessa on monipuolista, sillä sähköä tuotetaan eri tuotantomuodoilla ja energialähteillä. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, biomassa ja tuulivoima. 

Suomessa tuotetaan sähköä myös turpeella, öljyllä, kivihiilellä, aurinkovoimalla, jätteellä ja maakaasulla, mutta niiden osuus koko Suomen sähköntuotannosta on yhteensä alle 9% vuonna 2023. 

Yhteensä Suomessa tuotettiin sähköä vuonna 2023 78 terawattituntia, joka on 13% lisäys edellisvuoteen verrattuna (69 terattaituntia). Sähköntuotanto lisääntyi erityisesti ydinvoiman (35% nousu), vesivoiman nousu (13,3%) ja tuulivoiman nousun (25%) ansiosta. 

Suurimmat sähköntuotannon energiamuodot Suomessa (2023) olivat:

• Ydinvoima (41%)
• Vesivoima (18,8%)
• Tuulivoima (18,2%)
• Biomassa (13%)

Suomen sähköntuotanto 2023 energialähteittäin 

Sähkön tuotanto Suomessa on hajautettua, josta tärkein energian lähde on ydinvoimalla tuotettu sähkö. Sähkön tuotantomäärät vaihtelevat eri vuosina ja kuukausina myös mm. säätilasta johtuen. Lisäksi sähköntuotantoon on vaikuttanut erityisesti vuonna 2023 käyttöönotettu Olkiluoto 3 reaktori, joka on lisännyt ydinvoiman tuotantoa. 

Kuvassa. Sähköä tuotettiin vuonna 2023 yhteensä 78 terawattituntia (TWh), jonka lisäksi sähköä tuotiin 2,2% Suomeen. Suurimmat sähkön tuotannon energialähteet olivat ydinvoima (41%), vesivoima (18,8%) ja tuulivoima (18,2%). 

Suomen sähköntuotanto määrät vuosina 2000 – 2023

Suomessa sähköä tuotettiin 78 terawattituntia (2023), joka oli nousua edellisvuoteen 13%. Sähkön tuotanto vastasi lähes kokonaan sähkön käytön määrää (80 terawattituntia), joten Suomessa tarvittiin ainoastaan 2,2% sähkön nettotuontia ulkomailta. 

• Suomessa sähkön nettotuonti vain 2,2% vuonna 2023 
• Sähköntuotanto kasvoi 2023 jopa 13%

Suurin yksittäinen syy sähkön tuotantomäärän kasvuun vuonna 2023 oli Olkiluoto 3 reaktorin käyttöönotto. Huhtikuussa 2023 käyttöönotettu reaktori voi tuottaa täydellä kapasiteetilla huomattavasti enemmän sähköä kuin aikaisemmin olemme saaneet ydinvoimaloista Suomessa. 

Näin sähköntuotanto määrät ovat vaihdelleet vuosina 2000 – 2022: 

Lähde: tilastokeskus (www.tilastokeskus.fi)

Sähköntuotanto Suomessa lähes päästötöntä

Suomen Energiateollisuus ilmoitti 2024 lehdistötiedotteella, että Suomessa sähkön tuotanto on jo lähes täysin päästötöntä. Jopa 94% sähkön kokonaistuotannosta on päästötöntä. Päästöjen osuus on laskenut jyrkästi vuodesta 2010 alkaen – ollen jopa 87% vähemmän vuonna 2023. 

Tästä syystä sähkön tuotannosta on tullut lähes päästötöntä vuonna 2023 – 2024: 

• Sähkön tuotantoa lisänneet investoinnit tuulivoimaloihin ja Olkiluoto 3 ydinreaktorin käyttöönotto 
• Tuulivoiman käyttö kasvoi vuonna 2023 jopa 25% (taustalla uudet 2022 pystytetyt tuulivoimalat) 
• Ydinvoiman tuotanto kasvoi 35% – taustalla Olkiluoto 3. Ydinvoimalla tuotettiin jo 41% sähkön kulutuksesta Suomessa (32,7 terawattituntia sähköä)
• Kivihiilen käyttö puolittui ja turpeen käyttö väheni 35%
• Vesivoiman tuotanto kasvoi sateisesta kesästä ja syksystä (2023) johtuen – tuotanto kasvoi 12,6% 

Näitä lisättiin (+) tuotannossa 2023	Näitä vähennettiin (-) tuotannossa 2023
Tuulivoima	Turve
Vesivoima	Kivihiili
Ydinvoima
Aurinkovoima

Suomen sähkön kokonaiskäyttö vuonna 2023 

Suomessa käytettiin sähköä (vuonna 2023) 80 TWh verran. 

• Teollisuus käyttää sähköstä 42%
• Palvelut ja rakentaminen vastaa 24% sähkön käytöstä 
• Metsäteollisuuden osuus sähkön käytöstä 18%

Sähköä tuottavat energiayhtiöt ja voimalaitokset Suomessa

Suomessa on 120 sähköä tuottavia energiayhtiöitä ja 400 voimalaitosta. Keskimäärin yhdellä energiayhtiöllä on 3,3 voimalaitosta Suomessa. 

• 120 sähköä tuottavaa energiayhtiötä Suomessa
• 400 voimalaitosta Suomessa sähkön tuotantoon 

Meillä on Suomessa muuhun Eurooppaan nähden melko hajautettu sähkön tuotanto. Tämä on hyvä asia, sillä emme ole tällöin liian riippuvaisia yhdestä energian muodosta esimerkiksi erilaisissa kriisitilanteissa. Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että maan energiantuotanto on riittävää ja se on monipuolista. 

Sähköä tuottavat voimalaitokset Suomessa 

Voimalaitokset voidaan jakaa viiteen eri luokkaan sen mukaan, kuinka sähköä tuotetaan:

• Jätteenpolttolaitokset
• Kivihiilivoimalat 
• Tuulivoimapuistot
• Vesivoimalat 
• Ydinvoimalat 

Sähköntuotanto energialähteittäin – kuinka sitä tuotetaan Suomessa? 

Käydään seuraavaksi läpi eniten käytetyt energialähteet Suomessa sähkön tuotantoon. Käymme läpi tärkeimmät tiedot eri energialähteistä, kuinka laajasti niitä käytetään Suomessa ja suurimmat edut ja haittapuolet eri energialähteissä. 

• Ydinvoima
• Tuulivoima
• Vesivoima
• Bioenergia
• Jättteenpoltto 
• Kivihiili
• Yhteistuotanto

Ydinvoima sähköntuotannossa 

Noin kolmannes Suomen sähköstä on tuotettu ydinvoimalla. Ydinvoiman etuina on keskeyttämätön sähköntuotanto ympäri vuoden eli toimintavarmuus. Tällöin sähköntuotantoon ei vaikuta säätilat ja muut ulkopuoliset tekijät samalla lailla kuin monella muulla tavalla tuotettu sähkö (tuulivoima, vesivoima, aurinkovoima). 

Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on maailman ehkä eniten tutkittu prosessi. Käytännössä ydinvoimaa tuottaa reaktori, joka käyttää polttoaineena uraanidioksidia. Ydinvoiman etuna on uraanista valtava saatava energia, josta syystä se on hyvin energiatehokas muoto tuottaa sähköä. 

Ydinvoimalaitoksen käyttö ei aiheuta hiilidioksidia, rikkidioksidia, savukaasupäästöjä, typen oksidia eikä hiukkasia. Sen sijaan siitä syntyy radioaktiivista jätettä, jota pääsee ympäristöön vain hyvin vähän. Ydinjätettä sijoitetaan voimalaitosalueen kallioperään ja sitä tullaan myös kapseloimaan turvallisesti syvälle Suomen kallioperään. 

Suomen ydinvoimalat 

Suomen ydinvoimalat sijaitsevat Loviisassa ja Eurajoella (Olkiluoto). Ydinvoimalaitoksia Suomessa on kaksi (Loviisa & Olkiluoto) ja 5 reaktoria, jotka tuottavat sähköä. Ensimmäinen reaktori Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1977 Loviisassa ja viimeisin 2023 Olkiluodossa (Olkiluoto 3). 

Loviisan ydinvoimala tuottaa sähköä vuodessa 1014 MW ja Olkiluoto 3380 MW. Uusin Olkiluoto 3 tuottaa jopa 1600 MW sähköä, joka vastaa jopa 36% koko Suomen ydinvoiman tuotannosta. 

• Olkiluoto (1-3 reaktorit) tuottavat sähköä 3380 MW, joka on noin 77% Suomen ydinvoiman tuotannosta 
• Tuorein reaktori Olkiluoto 3 tuottaa 1600 MW sähköä, joka on 57% enemmän kuin koko Loviisan ydinvoimalan tuottama energia 
• Loviisan ydinvoimala tuottaa sähköä 1014 MW täydellä kapasiteetilla 

Ydinvoimalan laitosyksikkö	Teho (MW)	Kaupallinen tuotanto alkanut
Olkiluoto 1	890	1979
Olkiluoto 2	890	1982
Olkiluoto 3	1600	2023
Loviisa 1	507	1977
Loviisa 2	507	1981

Ydinvoiman edut ja haitat 

Nämä sinun tulee tietää ydinvoimasta Suomessa: 

• Merkittävin energianlähteen tarve Suomessa (42%)
• Suomessa kaksi ydinvoimalaa ja 5 reaktoria 
• Sähköntuotanto tasaista ympäri vuorokauden 

Bioenergia sähköntuotannossa 

Bioenergia on biopolttoaineista saatavaa energiaa. Biopolttoainetta saadaan Suomen metsistä, soista, maatalouden ja teollisuuden jätteistä sekä peltojen kasvavista biomassoista. Suomessa 32% energiasta on tuotettua bioenergialla. 

Biosanoja

• Biomassa = elävä ja äskettäin kuollut biologinen aines. Esim. viljelyskasvista, puusta, levistä tai maa- ja metsätalouden jäämistä ja jätteistä saatu bio aines. 
• Bioenergia = Kaikki energia, joka saadaan biomassasta. Esim. biopolttoaine. 
• Biopolttoaine = nestemäinen liikennepolttoaine, joka tuotettu biomassasta. 

Suomi bioenergian kärkimaa teollisuusmaissa 

Suomi on Bioenergian käytössä Euroopan kärkimaa, sillä se on teollisuusmaiden korkein biomassan käytössä suhteessa kokonaiskulutukseen (32% uusiutuvaa energiaa). Tärkein bioenergia on puupolttoaineista saatava energia Suomessa. 

• 32% energiasta on tuotettu bioenergialla Suomessa
• 76% uusiutuvasta energiasta tuotettu bioenergialla 

Lähde: Bioenergia ry – Bioenergia ry

Bioenergian käyttöönottoa tapahtuu merkittävästi metsäteollisuuden toiminnassa ja ajoneuvoilla. Ottamalla käyttöön biomassoista tehtyä polttoainetta fossiilisten polttoaineiden sijaan voidaan vähentää ympäristökuormaa. 

Kuluttajana voit vaikuttaa omilla päätöksillä siihen, kuinka paljon energian käytöstä tuotetaan bioenergialla. Valitsemalla bioenergiaa fossiilisten polttoaineiden sijaan pääset suoraan vaikuttamaan uusiutuvan energian käyttömäärään Suomessa. 

Bioenergian edut ja haitat 

Nämä sinun tulee tietää bioenergiasta Suomessa: 

• Merkittävä energian lähde Suomessa 
• Suomi teollisuusmaiden kärkimaa bioenergian käytössä
• Tärkein bioaines Suomessa on puupolttoaine 

Tuulivoima sähköntuotannossa 

Tuulivoima on vahvasti Suomessa jalansijaa saanut energian lähde, sillä jo 17% energiasta on tuotettu tuulivoimalla. Tuulivoiman etuina ovat ekologisuus ja hajautettu energia, jolloin sitä saadaan laajasti eri alueilta ja paikoista. Tuulivoiman sähköntuotanto on kasvanut merkittävästi vuodesta 2015 alkaen, jolloin erilaiset sijoittajat ja yritykset ovat rakentaneet tuulivoimapuistoja Suomeen. 

Tuulivoima on hyvin ympäristöystävällinen ja edullinen tapa tuottaa sähköä. Sen lisäksi sen käyttöönotto luo uusia työpaikkoja, investointeja ja tuo kiinteistöverotuottoja kunnille. 

• Tuulivoimala tuottaa 5-8 kuukaudessa yhtä paljon sähköä kuin sen valmistamiseen, rakentamiseen ja purkuun kuluu sähköä 
• Tuulivoimalla tuotetusta sähköstä ei synny päästöjä ilmaan, maahan tai vesistöihin

Lähde: Miksi tuulivoimaa, tuulivoiman hyödyt – Suomen Tuulivoimayhdistys

Tuulivoiman ekologinen hyöty riippuu paljon siitä, minkälaista energiamuotoa sillä korvataan. Suurin hyöty saadaan, kun kivihiilestä tuotettua energiaa korvataan tuulivoimalla. Tuulivoiman miinuksena on se, että sen tuottama määrää riippuu säätiloista eli tuulesta. Sen takia tuulivoima ei yksinään ole koskaan riittävä energian tuottamisen muoto, sillä rinnalle tarvitaan myös tasaisesti energiaa tuottavia voimaloita (esimerkiksi ydinvoima). 

Suomen tuulivoimapuistot

Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli yhteensä 1601 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa. Uusia voimaloita rakennettiin vuoden 2023 aikana 212 kappaletta (1280 MW) ympäri Suomea. Vuonna 2022 oli ennätysvuosi tuulivoimaloiden tuotannossa, jolloin rakennettiin jopa 437 voimalaa (2430 MW). Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2023 lopussa 6 946 megawattia (MW). 

Vuosi	Valmistuneet voimalat (kpl)	Voimaloiden teho (MW)
2023	212	1280
2022	437	2430
2021	141	671
2020	67	302,1
2019	56	242,5
2017	154	519,6
2016	182	570
2015	132	406
2014	62	208

Yhteenveto: Tuulivoimaloiden määrä on noussut ja nousee merkittävästi tulevina vuosina. Vuonna 2022 ja 2023 rakennettiin enemmän tuulivoimaloita kuin koskaan aikaisemmin. 

Tuulivoiman edut ja haitat 

Nämä sinun tulee tietää tuulivoimasta Suomessa: 

• 17% Suomen energiasta tuotettu tuulivoimalla 
• Tuulivoimapuistot lisääntyneet 10 vuoden aikana jyrkästi
• Suomessa yli 1600 tuulivoimalaa (2023 lopussa)

Vesivoima sähköntuotannossa 

Vesivoima on hyvin perinteinen tapa tuottaa sähköä Suomessa – kiitos runsaiden vesistöjemme. Suomessa vesivoimalaitoksia on noin 250 kappaletta ja vesivoiman tuottama sähkön määrä vastaa noin 15 – 25% Suomen sähköntuotannosta (riippuen säästä / sateen määrästä). Vuonna 2022 vesivoiman osuus oli 16,3% Suomen sähköntuotannosta. 

• Vesivoimalla tuotetaan noin 3190 MW sähköä, joka vastaa 15 – 25% Suomen sähköntuotannosta 
• Vesivoimalla tuotetun energian määrä vaihtelee säätiloista riippuen 

Vesivoimaloiden osuus Suomen sähköntuotannosta oli suurimmillaan 1950 – 1960 luvuilla, jolloin jopa 90% sähköstä oli tuotettu vesivoimalla. Vesivoiman tuotantomäärät ovat nousseet tasaisesti aina 1990-luvulle asti, jolloin nykyinen vesivoiman tuotantotaso on saavutettu. Sen osuus koko Suomen sähköntuotannosta on kuitenkin laskenut, sillä samaan aikaan Suomessa sähkön kulutus ja kokonaistuotanto on lisääntynyt merkittävästi etenkin 2000-luvulla. 

Suomen suurimmat vesivoimalaitosten omistajat Suomessa (MW mukaan)

Omistaja	Voimaloiden määrä (kpl)	Voimaloiden teho (MW)
Kemijoki Oy	20	1088
Fortum Oy	11	565
Pohjolan Voima Oy	12	447
Vattenfall	5	112
Helen	4	60
Oulun Energia	1	40
Koskienergia Oy	29	17

Yhteenveto: 7 suurinta voimalan omistajaa tuottavat yli 70% suomen vesivoimasta (2300 MW / 3200 MW) . Näillä on yhteensä 82 voimalaa, joka vastaa noin 30% kaikista Suomen vesivoimalaitoksista (noin 250 vesivoimalaa). 

Vesivoiman edut ja haitat 

Nämä sinun tulee tietää vesivoimasta Suomessa: 

• Suomessa 15-25% sähköenergiasta tuotetaan vesivoimalla 
• Vesivoimakapasiteetti Suomessa saavutettu nykyiselle maksimi tasolle 1990-luvulla  
• Vesivoiman tuotantomäärät vaihtelevat sademäärien mukaan 

Kivihiili sähköntuotannossa 

Kivihiilivoimalat tuottavat noin 5% Suomen sähköntuotannosta. Sen merkitys on laskenut merkittävästi vuosi vuodelta ns. vihreän siirtymän ansiosta, jolloin hiilen tilalle on otettu käyttöön uusiutuvaa energiaa. 

Hiilivoimaloita on lopetettu Suomessa paljon 2000-luvulla, jolloin kivihiilen tilalle on tuotu ympäristöystävällisempiä tapoja tuottaa energiaa. Suomessa tavoitteena on, että kaikki kivihiilivoimalat on lopetettu vuoteen 2029 mennessä. 

Suurimmat kivihiilivoimalat Suomessa 

Kivihiilivoimala	Milloin kivihiilen poltto lopetetaan voimalassa?
Alhoments Kratf, Pietarsaari	Ei tietoa
Hanasaari, Helsinki	Lopetettu 2023
Martinlaakso, Vantaa	Vuonna 2026
Meri-Pori	Ei tietoa
Naantali, Turun seutu	Vuonna 2025
Salmisaari, Helsinki	1.4.2024 mennessä
Suomenoja, Espoo	Vuonna 2025
Vaskiluoto, Vaasan seutu	Ei tietoa

Yhteenveto: Kivihiilivoimalaitoksista luovutaan koko ajan ja sen merkitys sähköntuotantoon vähenee joka vuosi. 

Lähde: Hiilivoimalaitokset Suomessa – Hiilitieto

Kivihiilen edut ja haitat 

Nämä sinun tulee tietää vesivoimasta Suomessa: 

• Suomessa kivihiilen merkitys energiantuotannossa laskenut jyrkästi
• Tavoitteena lopettaa kaikki kivihiilivoimalat Suomessa 2020-luvulla 
• Kivihiilen tilalle tullut uusiutuvaa energiaa 

Aurinkovoima sähköntuotannossa 

Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on pieni, mutta se on kasvanut vuosi vuodelta. Energiavirasto odottaa, että vuonna 2024 aurinkovoimalla tuotetun sähkön osuus ylittää ensimmäistä kertaa 1% rajan Suomen sähköntuotannosta. 

Aurinkovoima on itsessään päästötön tapa tuottaa sähköä, mutta välillisesti se kuormittaa myös ympäristöä aurinkopaneeleiden rakennusmateriaaleista johtuen. Suomi soveltuu hyvin aurinkovoiman käyttöön, sillä aurinkoa säteilee Etelä-Suomessa yhteensä noin tuhat kilowattituntia, Keski-Suomessa 900 kWh ja Pohjoisessa myös jopa 800 kWh. 

• Aurinkovoiman käyttö tasaisesti lisääntynyt
• Aurinkovoiman osuus on vielä pientä (alle 1%)
• Aurinkovoimalla saadaan tuotettua sähköä vain valoisaan aikaan 

Aurinkovoiman edut ja haitat 

Nämä sinun tulee tietää aurinkovoimasta Suomessa: 

• Aurinkovoiman käyttö vielä vähäistä Suomessa (alle 1% kokonaistuotannosta)
• Suomessa hyvät valmiudet käyttää aurinkovoimaa – valoa riittävästi
• Vuonna 2024 ennustetaan ylittävän ensimmäistä kertaa 1% rajan koko energiantuotannosta  

Jätteenpoltto sähköntuotannossa 

Suomessa poltetaan yli 800 rekallista päivässä jätettä. 

Jätteenpolttolaitoksia ei ole riittävästi Suomessa, joten osa jätteistä kuljetetaan Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi. Yhteensä ulkomaille viedään yli 100 tonnia sekajätettä poltettavaksi. Huonoin tilanne on Lounais-Suomessa, jossa jopa yli puolet sekajätteestä viedään ulkomaille (Lähde: Yle: Sekajätteen energiapoltto)

• Jätteenpolttoa tehdään sekä kotitalouden asiakkaille että yrityksille ja teollisuudelle
• Jätteenpoltto kapasiteetti ei ole riittävää – yli 100 tonnia sekäjätettä ulkomaille poltettavaksi
• Suomen jätteenpolttokapasiteetti riittäisi kotitalouksien jätteisiin, mutta ei yritysten ja teollisuuden kapasiteettiin 
• Paras tapa vähentää turhaa jätteenpolttoa on kierrättää jätteet oikein – sekajäte vie paljon resursseja 

Jätteenpoltto kasvoi merkittävästi 2010-luvulla Euroopan kaatopaikka direktiivin johdosta

EU direktiivi alkoi 2010-luvulla rajoittamaan kaatopaikkojen määriä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Suomessa alettiin polttamaan jätettä kaatopaikka säilytyksen sijaan. 

Jätteenpoltto on tutkitusti ympäristöystävällisempää kuin kaatopaikan ylläpito pidemmällä aikavälillä. Suomessa ei vielä ole riittävästi kapasiteettia jätteenpolton tarpeisiin, jolloin ulkomaille jätteiden vienti rasittaa ympäristöä. 

Näin vähennät jätteenpoltto tarvetta: Kierrätä. Sekajäte päätyy poltettavaksi, mutta kierrättämällä mm. muovin ja biojätteen voidaan tämä jäte ottaa hyötykäyttöön. Näin jätettä ei tarvitse polttaa, joka vähentää ympäristökuormitusta. 

Suurimmat jätteenpolttolaitokset Suomessa 

Voimalaitos	Voimalaitoksen sijainti	Organisaatio	Kapasiteetti (t/a)
Vantaan jätevoimala	Vantaa	Vantaan Energia Oy	360 000
Kymijärvi II kaasutuslaitos	Lahti	Lahti Energia Oy	250 000
Westenergy jätevoimalaitos	Mustasaari	Westenergy Oy Ab	190 000
Tammervoima	Tampere	Tammervoima Oy	160 000
Jätevoimala	Riihimäki	Fortum Oyj	150 000
Riikinvoiman Ekovoimalaitos	Leppävirta	Riikinvoima Oy	145 000
Laanilan ekovoimalaitos	Oulu	Oulun Energia Oy	120 000
Jätevoimala 2	Riihimäki	Fortum Oyj	120 000
Korvenmäen Ekovoimalaitos	Salo	Lounavoima Oy	120 000
Korkeakosken hyötyvoimalaitos	Kotka	Kotkan Energia Oy	100 000

Yhteenveto: Suurimmat jätevoimalat löytyvät Vantaalta, Lahdesta ja Mustasaaresta. 

Lähde: Jätevoimalat | KIVO

Jätteenpolton edut ja haitat 

Nämä sinun tulee tietää jätteenpoltosta Suomessa: 

• Poltettava jäte sekajätettä – kierrättämällä vähennämme poltettavan jätteen määrää 
• Jätepolton kapasiteetti Suomessa ei riittävää – ulkomaille viedään jätettä poltettavaksi
• Suomessa jätteenpolttoa hyödynnetty vasta suuremmissa määrin 2010-luvulta alkaen, kun EU:n kaatopaikka direktiivi rajoitti kaatopaikalle siirtoa – jätteenpolttoa edistettiin 

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Suomessa

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto tarkoittaa tuotantomuotoa, jossa samaan aikaan tuotetaan sähköä ja lämpöä. Yhteistuotannossa voidaan tuottaa esimerkiksi sähköä teollisuuden tarpeeseen ja siitä saatavalla lämmöllä tuoda lämpöä kotitalouksiin kaukolämpönä tai teollisiin tarpeisiin. 

Yhteistuotanto on energiatehokasta, sillä siitä saadaan enemmän energiaa käyttöön kuin erikseen (sähkön ja lämmön tuotanto). Tästä syystä yhteistuotannon käyttöönotto on hyvin perusteltua ja se on samalla energiatehokas että kustannustehokas tapa tuottaa sähköä ja lämpöä samaan aikaan. 

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on laajasti Suomessa käytössä. Jopa 36 prosenttia sähköntuotannosta tehtiin yhteistuotannolla. Yhteistuotanto on erityisen järkevää kylmissä ilmastoissa, jossa lämpöä on tärkeä hyödyntää lämmityksessä. 

Yhteistuotannon haasteena on niin sanottu allokaatio ongelma. Allokaatio ongelma syntyy siitä, että tuotanto kuluttaa polttoainetta ja aiheuttaa samalla päästöjä. Allokaatio ongelma syntyy siitä, kuinka polttoaineen kulutusta ja päästöjä tulisi allokoida A) Sähkölle ja B) lämmölle. Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. 

Yhteistuotanto parantaa Suomen energiatehokkuutta ja varmuutta ja luo työpaikkoja. Se on hyvin kustannustehokas tapa tuottaa energiaa Suomen kaltaisessa kylmässä ilmastossa. 

Kaukolämpö Suomessa 

Suomessa noin kolme neljäsosaa kaukolämmön tuotannosta perustuu lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. 

• Kolmannes sähköstämme saadaan yhteistuotannosta. 
• Yhteistuotantosähkön markkinosuus maailman suurin Suomessa 
• Kaupungit ja teollisuus hyödyntänyt yhteistuotantosähköä pitkän aikaa

Näin kaukolämpö toimii 

1. Sähkön tuotannossa syntyy lämpöä (esim. teollisuus)
2. Lämpö kuljetetaan kaukolämpöverkoissa asiakkaille kuumana vetenä
3. Vesi tulee talon lämmönjakokeskukseen kaukolämmön tuloputkessa
4. Vesi luovuttaa lämpöä sekä talon sisäilmaan että käyttöveden lämmitykseen
5. Lämmönjakokeskuksen jäähtynyt kaukolämpövesi palautuu paluuputkessa tuotantolaitokselle uudelleen lämmitettäväksi 

Käytännössä siis saamme kaukolämpöverkoston avulla lämmitettyä vettä suoraan taloihin, jolla ilmaa ja vettä voidaan lämmittää. Jäähtynyt vesi ei jää taloihin, vaan se viedään uudestaan tuotantolaitokseen lämmitettäväksi. 

Kaukolämpöveden lämpötila tuloputkessa

Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee kelien mukaan. Lämpötila vaihtelee 65 – 110 asteen välillä. Kesällä lämpötila on vähintään 65 astetta ja kovilla pakkasilla jopa hieman yli 100 astetta. 

Lämmönjakokeskukseen palautuva jäähtynyt vesi on noin 40 – 60 asteista. 

Kaukolämpövesiputki puhdistetaan aina ennen kiertoa, jolla varmistetaan käyttövesiputkien mahdollisimman pitkä ikä. Putkien ikä voi olla jopa yli 100 vuotta. Lämpöputket rakennetaan maan alle yleensä noin 50 cm – 1 metrin syvyyteen. Lämpöhukka on noin 8-9%, joka on lämmön määrä – joka häviää kun lämpövesi liikkuu tuotantoputkesta talon lämpövesijakelupisteeseen. 

Kaukolämmön ja yhteistuotannon edut ja haitat 

Kaukolämmön ja yhteistuotannon edut (+)	Kaukolämmön ja yhteistuotannon haitat (-)
Energiatehokasta ja ympäristöyställistä	Kesäaikana syntyvää lämpöä ei tarvita yhtä paljon
Säästää kuluissa – sopii kaupunkeihin	Vaatii investointeja kaukolämpöverkostoon
Sähköntuotannosta syntyvä lämpö kerätään talteen	Ei sovi harvaan asutuille seuduille
Sopii kylmään ilmastoon erinomaisesti	Allokaatio ongelma

Nämä sinun tulee tietää sähkön yhteistuotannosta Suomessa: 

• Suomi sähkön yhteistuotannon kärkimaa maailmassa 
• Jopa kolmannes tuotetusta sähköstä syntyy yhteistuotannolla 
• Taajamissa kaukolämpö on erittäin kustannustehokas ja ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöä 

Sähköntuotannon historia Suomessa – 2000-luvulta 2024 vuoteen

• Vesivoima oli 1950-1960 luvulla tärkein (jopa 90%) energian lähde tuotannossa 
• Ydinvoima ollut tärkeä tukipilari 1980-luvulta alkaen ja tärkein sähkön tuottamisen muoto Suomessa 
• 2000-luvulla sähköntuotanto monipuolistunut – mukaan lisää uusiutuvaa energiaa (biomassa ja tuulivoima) 

Näin sähköntuotanto kehittynyt viimeisen 12 kk aikana 

Kuvassa: Sähköntuotanto energialähteittäin viimeisen 12 kk aikana (tilanne 02/2024). Kuvassa näkyy, kuinka ydinvoiman tuotanto noussut vuodesta 2023 alkaen, kun Olkiluodon kolmas reaktori otettiin kaupalliseen käyttöön. 

Näin sähköntuotanto kehittynyt 2000-luvulla Suomessa 

Kuvassa. Sähkön tuotannon energialähteiden markkinaosuudet ovat vaihdelleet eri vuosina. Ydinvoiman tuotantomäärä pysyi pitkään vakiona, kunnes vuonna 2023 otettiin käyttöön uusi Olkiluoto 3 reaktori. Samalla myös sähkön nettotuonti tarve on rajusti laskenut jo 2% tasolle vuonna 2023. 

Sähköntuotanto Suomessa – yhteenveto 

Näin Suomessa sähköntuotanto vuonna 2023 jakaantui: 

• Ydinvoima (41%)
• Vesivoima (18,8%)
• Tuulivoima (18,2%)
• Biomassa (13%)
• Muut: 9%

Suomessa tuotettiin sähköä vuonna 2023 78 terawattituntia, joka oli 13% lisäys edellisvuoteen. Sähkön käyttömäärä Suomessa oli 80 terawattituntia, joten sähköä piti tuoda nettona vain 2,2% Suomeen. 

Suomessa sähköntuotanto on monipuolista ja ekologista. Energiateollisuus ilmoitti 2024, että Suomessa sähkön tuotanto on lähes päästötöntä, kiitos uusiutuvien energioiden laajan käyttöönoton.