Euroopan suurin sähkömarkkina-alue, Saksa, voi lähivuosina jakautua useampaan hintavyöhykkeeseen. Muutos ei jäisi vain Saksan sisäiseksi asiaksi, vaan heijastuisi koko Pohjolaan sähkön hintaan. Suomessa hinta-alueiden jakamisesta on puhuttu jo pitkään, mutta hallitus on toistaiseksi torjunut ajatuksen
Saksa pohtii useampaa hinta-aluetta
Euroopan suurin sähkömarkkina-alue, Saksa, voi tulevina vuosina jakautua useampaan hintavyöhykkeeseen. Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö Entso-E suositteli keväällä, että Saksa ja Luxemburg jaettaisiin useisiin sähkömarkkina-alueisiin.
Tällä hetkellä maassa on käytössä vain yksi pörssisähkön hinta-alue, vaikka energiantuotanto ja kulutus vaihtelevat merkittävästi alueittain. Erityisesti Pohjois-Saksassa runsas tuulituotanto ja aurinkovoimatuotanto laskisi oman alueensa hintatasoa, mikä voisi heijastua myös naapurimaihin.
Aalto-yliopiston emeritusprofessori Peter Lund muistuttaa, että Suomen sähkömarkkinat ovat kytköksissä Keski-Eurooppaan: ”Pohjola ja Keski-Eurooppa ovat käytännössä samaa markkina-aluetta. Jos Pohjois-Saksa saisi omaa keskihintaansa alaspäin, heijastuisi se tännekin.” Mahdollinen aluejako olisi suuri muutos koko Euroopan sähkömarkkinoiden toimintaan.
Pohjolan yhteydet Keski-Eurooppaan
Pohjoismaiden sähkömarkkinat eivät toimi irrallaan muusta Euroopasta, vaan erityisesti Saksan hintataso vaikuttaa myös Suomen kuluttajiin ja teollisuuteen. Tämä korostuu talvella, jolloin kysyntä kasvaa ja kapasiteetti joutuu koetukselle.
Ruotsissa sähkön tukkuhinnat jaettiin jo vuosituhannen vaihteessa neljään alueeseen, kun taas Suomessa on toistaiseksi pysytty yhdessä hintavyöhykkeessä.
Professori Peter Lund on jo pitkään korostanut, että myös Suomessa voisi olla hyötyä useammasta alueesta. Hänen mukaansa esimerkiksi pohjoinen Suomi hyötyisi, jos siellä voitaisiin hyödyntää omaa tuotantoa edullisemmin. ”Suomen voisi jakaa Vaasan yläpuolelta kahtia. Etelä-Suomessa energiaintensiivistä teollisuutta on vähemmän.”
Pohjoisen mahdollisuuksia tukevat uudet teolliset investoinnit, kuten vetyhankkeet ja datakeskukset, jotka tarvitsevat runsaasti edullista sähköä.
TEM ja alueiden vastakkainasettelu
Suomessa ajatus useammasta hinta-alueesta on noussut aika ajoin esiin, mutta työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on suhtautunut siihen varauksellisesti. Ministeriön mukaan EU:n sähkömarkkinalainsäädäntö sallii aluejaon vain, jos maan kantaverkossa on merkittäviä pullonkauloja sähkönsiirrossa. Suomessa tällaisia ei ole havaittu.
Lisäksi pienemmät tarjousalueet voisivat aiheuttaa markkinoille uusia ongelmia: ne vähentäisivät kannustimia esimerkiksi tuulivoimainvestointeihin ja loisivat suuremman riskin hintamanipulaatiolle. Samaan aikaan Lapin ja Pohjois-Suomen kuntayhtymät ovat esittäneet valtiolle useamman hinta-alueen mallia Ruotsin ja Norjan tapaan.
TEM kuitenkin torjui ehdotuksen ja muistutti, että aluejaon tarkoitus ei ole subventoida alueellista teollisuutta. ”Suomen kantaverkossa ei kuitenkaan ole sellaisia pullonkauloja, joiden perusteella voitaisiin aloittaa prosessi Suomen jakamiseksi useisiin tarjousalueisiin,” ministeriö totesi viime vuonna.
NordPool ja uudet siirtoyhteydet
Suomen sähkömarkkinat toimivat osana pohjoismaista NordPool-järjestelmää, jossa hinnat määräytyvät kysynnän, tarjonnan ja siirtokapasiteetin perusteella. Sähkön hinta on yleensä alhaisimmillaan siellä, missä tuotanto ylittää paikallisen kulutuksen. Siksi uudet siirtoyhteydet ovat ratkaisevia markkinoiden toimivuuden kannalta.
Vuodenvaihteessa käyttöön otettava Aurora Line lisää Suomen ja Ruotsin välistä kapasiteettia noin 800 megawattia lännestä itään ja 900 megawattia päinvastaiseen suuntaan. Yhteyden ansiosta Suomi pääsee hyötymään Pohjois-Ruotsin runsaasta ja edullisesta sähköntuotannosta.
Samalla hintapiikit, jotka ovat erityisesti pörssisähkön käyttäjille arkipäivää, tasoittuvat. Asiantuntijoiden mukaan tämä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja lisää energiavarmuutta. ”Aurora Linen myötä Suomi pääsee hyötymään Pohjois-Ruotsin edullisista sähkönhinnoista. Myös pörssisähkön hintapiikkien on ennakoitu tasoittuvan,” arvioi Tekniikka & Talous.
