Sähköverkkojen toimintavarmuus on noussut jälleen otsikoihin, kun Euroopan laajuiset sähkökatkokset ja tietoturvauhat ovat ravistelleet alan asiantuntijoita. Vaasan yliopiston professorien mukaan Suomen sähköjärjestelmän kriisinkestävyyttä on kiireellisesti parannettava – mutta samalla kyseessä on myös miljardiluokan vientimahdollisuus suomalaiselle energiateknologialle.
Sähköverkko ei kestä vanhoja toimintamalleja
”Verkonhallinnassa tyydytään liian usein vanhoihin, vakiintuneisiin toimintamalleihin”, toteaa sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi. Hänen mukaansa sähkönjakelun varmistaminen nykypäivän uhkia vastaan edellyttää jatkuvaa kehitystyötä, etenkin älykkäiden järjestelmien ja hajautettujen energiaratkaisujen osalta. Perinteinen, ylhäältä alas johdettu sähkönjakelu ei enää vastaa nykyajan haasteisiin, kuten sään ääri-ilmiöihin, kyberuhkiin tai tahallisiin vahingontekoihin.
Äskettäinen laaja sähkökatkos, joka pimensi suuren osan Espanjasta, Portugalista ja Ranskasta, muistutti konkreettisesti eurooppalaisten sähköverkkojen haavoittuvuudesta. Tapauksen tarkkaa syytä ei ole vielä julkaistu, mutta alustavien tietojen mukaan kyseessä saattoi olla tekninen vika rajasiirtoyhteydessä, joka laukaisi ketjureaktion eri maiden sähköverkoissa. Katkos kesti pahimmillaan useita tunteja ja vaikutti miljooniin ihmisiin.
Ranskassa sähköverkon turvallisuus on ollut muutenkin koetuksella. Toukokuussa 2025 vandaalit sytyttivät tulipalon sähköasemalla Bretagnessa, aiheuttaen sähkökatkon noin 160 000 kotitaloudelle. Poliisi epäilee tekoa tahalliseksi sabotaasiksi, mutta tekijöitä ei ole toistaiseksi saatu kiinni. Myös muualla Ranskassa on raportoitu viime kuukausina sabotaasiepäilyjä sähköverkkoon liittyen.
Toinen merkittävä tapaus tapahtui Saksassa huhtikuussa 2025, kun voimakas myrsky kaatoi useita suurjännitemastoja Baijerissa ja aiheutti laajoja sähkökatkoksia. Vaikka verkkoyhtiöt palauttivat sähkönjakelun nopeasti suurimmalle osalle käyttäjistä, korjaustyöt jatkuivat syrjäisemmillä alueilla päiviä. Tapaus nosti esiin sään ääri-ilmiöihin varautumisen puutteita ja herätti keskustelua maakaapeloinnin tarpeesta kriittisillä alueilla.
Kaikki nämä tapaukset osoittavat, että sähköverkon vakaus ei ole itsestäänselvyys Euroopassa. Ilmastonmuutos, poliittinen epävakaus ja teknologian monimutkaistuminen vaativat verkonhallinnalta uudenlaista ajattelua ja investointeja.
Älyratkaisut tuovat joustavuutta ja suojaa
Sähköverkon suojaaminen vaatii kehittyneitä teknologisia ratkaisuja. Vaasan yliopisto on ollut mukana useissa tutkimushankkeissa, joissa kehitetään älykkäitä sähköverkon komponentteja ja häiriönsietokykyisiä mikroverkkoja.
Professori Hannu Laaksonen painottaa, että mikroverkot voivat toimia saarekkeina – itsenäisinä sähköjärjestelminä, jotka takaavat sähkönjakelun esimerkiksi sairaaloille myös laajoissa häiriötilanteissa. ”Mikroverkot voivat lisätä koko sähköjärjestelmän joustavuutta niin normaali- kuin poikkeustilanteissa”, Laaksonen sanoo.
Tällaisissa mikroverkoissa energia voidaan tuottaa ja hallita esimerkiksi aurinkopaneeleilla, akkuvarastoilla ja ohjattavilla kuormilla. Erityisesti invertteriliitännäiset joustoresurssit, kuten akkuvarastot, ovat keskeisessä roolissa tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa.
Uhat muuttuvat – myös kyberhyökkäykset lisääntyvät
Sähköjärjestelmien digitalisoituminen avaa uusia mahdollisuuksia – mutta myös riskejä. Kauhaniemi muistuttaa, että kyberturvallisuuteen ei suhtauduta riittävän vakavasti. Vaikka alan yritykset ovat lisänneet investointejaan, tietoturvauhkien määrä kasvaa jatkuvasti.
Geopoliittiset jännitteet, tuulivoiman ja aurinkoenergian lisääntyminen sekä epävakaa tuotanto luovat yhdistelmän, joka haastaa perinteiset verkkoratkaisut. Säänvaihtelut voivat aiheuttaa tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa, mikä voi laukaista automaattisia kapasiteettileikkureita väärällä hetkellä – pahimmillaan koko verkon romahdus voi alkaa yhdestä pisteestä.
Suomi voi hyötyä – kriisinkestävyys on myös vientivaltti
Vaikka haasteet ovat suuria, asiantuntijat näkevät tilanteessa myös mahdollisuuden. Suomessa on jo nyt vahva osaaminen energiateknologiassa – erityisesti Vaasassa, jossa sijaitsee Pohjoismaiden suurin alan keskittymä.
”Joustavassa energiateknologiassa on valtavat vientimahdollisuudet”, Laaksonen korostaa. Hänen mukaansa Suomen tulisi panostaa entistä enemmän sähköverkkojen tutkimukseen ja kehitykseen, sillä tulevaisuuden markkinoilla kysyntää riittää – niin mikroverkoille, energian varastointiratkaisuille kuin verkon suojausteknologialle.
Miksi tämä koskee myös kotitalouksia?
Vaikka kriisinkestävät sähköverkot kuulostavat suurelta teolliselta teemalta, ne koskettavat myös tavallisia kotitalouksia. Häiriötön sähkönsaanti, luotettavat sähköyhtiöt ja toimiva infrastruktuuri vaikuttavat jokapäiväiseen elämään. Kotitalouksien kannattaa myös omalta osaltaan varautua – esimerkiksi valitsemalla joustavia sähkösopimuksia tai seuraamalla älymittauksen avulla omaa kulutusta.
Olethan muistanut kilpailuttaa sähkösopimuksesi? Sähkökuninkaalta löydät aina Suomen parhaat sähkötarjoukset. Päivitämme sähkösopimusten hinnat joka viikko, jotta sinulla on aina ajantasainen hintatieto.
