Suomi on ottanut valtavan harppauksen kohti kestävämpää energiatulevaisuutta: Utajärven Isosuon aurinkovoimalan sähköntuotanto on käynnistynyt. Kyseessä on jo nyt maan suurin teollisen mittakaavan aurinkovoimala – ja lopullisessa laajuudessaan sen koko tulee olemaan täysin omaa luokkaansa.
Valtava hanke, joka mullistaa Suomen aurinkosähkötuotannon
Skarta Energyn kehittämä Isosuon aurinkopuisto on rakennettu 150 hehtaarin alueelle käytöstä poistetulle turvesuolle. Tämä tekee siitä paitsi uusiutuvan energian tuotantolaitoksen, myös onnistuneen esimerkin kiertotaloudellisesta maankäytöstä.
Kokonaisuudessaan aurinkopuistoon asennetaan 170 000 aurinkopaneelia, joiden yhteenlaskettu maksimikapasiteetti tulee olemaan noin 103,2 megawattipiikkiä (MWp).
Tämä on lähes sama kuin koko Suomen vuoden 2024 loppuun mennessä rekisteröity teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetti, joka oli 123 MWp. Isosuon voimala tulee siis yksinään lähes kaksinkertaistamaan Suomen tuotantopotentiaalin tällä saralla.
Ensimmäinen vaihe jo käynnissä – kolmasosa koko maan kapasiteetista
Voimalan ensimmäinen vaihe on nyt otettu käyttöön, ja 51,9 MWp on kytketty Fingridin kantaverkkoon. Tämä yksinään vastaa noin kolmasosaa koko Suomen nykyisestä teollisesta aurinkovoimakapasiteetista. Suomen uusiutuvat ry:n tilaston mukaan toiseksi suurin voimala on Rauman Lakariin vuonna 2024 valmistunut 32 MWp:n puisto – joka jää selvästi Isosuon jalkoihin.
Projektiliiketoiminnan johtaja Santeri Ahokkaan mukaan Utajärvi on ollut yksi Skarta Energyn tärkeimmistä hankkeista:
“Sen suunnitteluun ja toteutukseen on osallistunut ihan jokainen henkilöstöstämme, tavalla tai toisella. Puiston verkkoon liittäminen on jo pelkästään omalle henkilöstöllemme hyvin merkittävä virstanpylväs.”
97 gigawattituntia vuodessa – ja akkuvarasto tukena
Valmistuttuaan Utajärven Isosuon aurinkovoimala tuottaa vuosittain noin 97 gigawattituntia (GWh) uusiutuvaa sähköä. Tämä määrä kattaa tuhansien kotitalouksien vuotuisen sähkönkulutuksen ja vähentää merkittävästi tarvetta fossiilisille energianlähteille.
Lisäksi aurinkopuisto tulee olemaan hybridipuisto: alueelle rakennetaan 20 megawatin ja 40 megawattitunnin akkuvarasto, joka tasapainottaa sähköntuotantoa ja varmistaa energian saatavuuden myös silloin, kun aurinko ei paista.
Isosuon alueen rakentaminen ei ole ollut helppoa, sillä käytöstä poistetun turvesuon maaperä on haasteellinen rakennusalusta. Tästä huolimatta Skarta Energyn mukaan projekti on edennyt jopa etuajassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tunnustanut hankkeen merkittävyyden myöntämällä sille 13,3 miljoonan euron suuruisen investointituen. Kokonaisinvestointi on yli 80 miljoonaa euroa.
Miksi tämä on tärkeää myös kuluttajille?
Vaikka teollisen mittakaavan aurinkovoimalat eivät ole suoraan osa kuluttajien arkea, niiden vaikutus näkyy sähkömarkkinoilla – erityisesti silloin, kun tuotanto on suurta ja tasaisesti kasvavaa. Isosuon kaltaiset projektit tukevat sähkön hinnan vakautta ja parantavat Suomen energiaomavaraisuutta.
Samalla ne osoittavat, että myös Suomessa – pohjoisista olosuhteista huolimatta – on mahdollista tuottaa merkittäviä määriä aurinkosähköä kannattavasti.