Suomen ja Ruotsin välille avataan pian uusi sähkön siirtolinja – Aurora. Miten Aurora toimii ja mitä hyötyjä siitä on Suomen sähkömarkkinaan?
Mikä on Aurora-linja?
Aurora on Suomen ja Ruotsin välinen uusi sähkönsiirtolinja, joka rakennetaan vahvistamaan maiden välisiä sähkömarkkinoita ja parantamaan energiavarmuutta. Linjan rakentaminen aloitettiin vuonna 2021, ja se valmistuu vuonna 2025.
Hanke on yksi merkittävimmistä sähkönsiirtoinvestoinneista Suomessa viime vuosina, ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa. Siirtolinja kulkee Suomen Keminmaan ja Ruotsin Ylitornion välillä. Ylitornio valikoitui Ruotsin puolen liitäntäpisteeksi strategisena sijaintina lähellä pohjoisen energiakeskittymiä.
Auroran tekniset tiedot ovat vaikuttavia: sen avulla sähköä voidaan siirtää Suomesta Ruotsiin 900 megawatin teholla ja Ruotsista Suomeen 800 megawatin teholla. Tämä kasvattaa merkittävästi maiden välistä siirtokapasiteettia, joka on ollut aiemmin rajallinen.
Aurora-linja toteutetaan maakaapeleilla ja ilmajohtona, ja sen rakentamisesta vastaavat kantaverkkoyhtiöt Fingrid (Suomi) ja Svenska kraftnät (Ruotsi) yhteistyössä. Projekti etenee suunnitellusti ja viimeistelytyöt valmistuvat vuoden 2025 loppuun mennessä.
Miksi Aurora rakennetaan?
Aurora-linjan tärkein tavoite on lisätä sähkön siirtokapasiteettia Suomen ja Ruotsin välillä sekä vahvistaa pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatiota. Yksi keskeinen hyöty Suomelle on mahdollisuus hyödyntää Pohjois-Ruotsin runsasta vesivoima- ja tuulivoimatuotantoa.
Pohjois-Ruotsissa tuotetaan sähköä tuhansien megawattien teholla, mutta osa kapasiteetista on jäänyt vajaakäytölle siirtorajoitusten vuoksi. Aurora mahdollistaa tämän puhtaan energian tehokkaamman hyödyntämisen Suomessa.
Suomelle linja tuo myös vakautta sähkön hintaan. Kauppalehden mukaan yhteyksien lisääntyminen tasaa sähkön hintavaihteluita ja todennäköisesti laskee kuluttajahintoja erityisesti tilanteissa, joissa kotimainen tuotanto ei kata kysyntää. Ruotsille Aurora tarjoaa puolestaan lisää vientimahdollisuuksia ylijäämäsähkölle sekä mahdollisuuden tasata omaa verkkoaan erityisesti tuulisina jaksoina, jolloin tuotanto ylittää kulutuksen.
Yhteishanke heijastelee myös laajempaa eurooppalaista tavoitetta siirtyä kohti yhtenäisempää ja vihreämpää energiajärjestelmää. Aurora tukee siirtymää uusiutuvaan energiaan, kun sen avulla voidaan joustavammin tasata tuotantoa ja kulutusta maiden välillä ilman, että verkon vakaus vaarantuu.
Mahdolliset vaikutukset ja riskit Suomelle
Vaikka Aurora-linja tuo selkeitä hyötyjä, siihen liittyy myös riskejä ja epävarmuustekijöitä, erityisesti Suomen näkökulmasta. Yksi merkittävä huolenaihe on Suomen riippuvuus tuontisähköstä. Uusi siirtoyhteys voi lisätä houkutusta korvata kotimaista tuotantoa halvemmalla tuontisähköllä, mikä heikentää kotimaisen energiasektorin kannattavuutta ja investointihalukkuutta. Tämä voi pitkällä aikavälillä johtaa energiariippuvuuden kasvuun ja jopa kotimaisen huoltovarmuuden heikkenemiseen.
Auroran hyödyt ovat myös vielä iso kysymysmerkki. Jos Pohjois-Ruotsin teollisuus kasvaa ja sitä kautta sähkön kysyntä, ylimääräistä energiaa ei välttämättä riitä Suomeen. ”Ruotsalaisyritykset eivät kovin paljon huutele, että Ruotsissa ei ole kohta sähköä, jota antaa.” Näin kommentoi Business Oulun Ruotsin ja Norjan vientipalveluiden asiantuntija Jukka Olli Ylen haastattelussa.
Lue lisää: sähkön siirtohinnat Suomessa.
Lisäksi linjan käyttöaste ja todellinen vaikutus riippuvat markkinaolosuhteista sekä sääolosuhteista. Mikäli tuulituotanto Pohjois-Ruotsissa ei kasva odotetusti, siirtoyhteyden täysi hyödyntäminen voi jäädä toteutumatta. On myös huomioitava, että sähkönsiirto luo teknisiä haasteita, kuten mahdollisen siirtohäviön kasvun pitkissä verkoissa.
Vastaavia hankkeita pohjoismaissa ja Euroopassa
Aurora ei ole ainoa uusi sähkönsiirtoyhteys Pohjoismaissa – sen kaltaiset investoinnit ovat yleistyneet koko Euroopassa energiainfrastruktuurin uudistamisen yhteydessä. Aiemmin Suomi ja Ruotsi ovat jo yhdistettynä useilla siirtolinjoilla, kuten Fenno-Skan-merikaapelilla ja Muonion siirtoyhteydellä. Uusin Aurora kuitenkin kohdistuu nimenomaan pohjoiseen, jossa on merkittävin uusiutuvan tuotannon kasvuvara.
Norjan ja Ruotsin välillä toimii useita suuritehoisia linjoja, ja Norja on myös investoinut suurten vesivoimaresurssiensa ansiosta siirtoyhteyksiin Saksaan ja Isoon-Britanniaan. Esimerkiksi North Sea Link yhdistää Norjan ja Britannian sähköverkot ja mahdollistaa uusiutuvan energian viennin Eurooppaan.
Myös Baltian maiden ja Keski-Euroopan välillä on meneillään useita vastaavia hankkeita, kuten Liettuan ja Puolan yhdistävä Harmony Link. Näiden hankkeiden taustalla on sama tavoite kuin Aurorassa: lisätä energiavarmuutta, tukea vihreää siirtymää ja rakentaa joustava, yhteenliitetty eurooppalainen sähköverkko.
Auroran kaltainen hanke osoittaa, että sähkömarkkinat eivät ole enää pelkästään kansallisia. Tulevaisuuden sähköjärjestelmä rakentuu vahvasti rajat ylittävien yhteyksien ja yhteistyön varaan – ja Aurora-linja on tästä konkreettinen todiste.
