Suomeen rakennetaan parhaillaan useita uusia datakeskuksia, joiden kasvava energiantarve on herättänyt huolta. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner pitää kehitystä huolestuttavana ja varoittaa sen mahdollisista vaikutuksista tavallisten suomalaisten sähkölaskuihin.
Fingrid arvioi, että jo toiminnassa olevien ja parhaillaan rakenteilla olevien datakeskusten osuus Suomen sähköntarpeesta on noin 5–8 prosenttia. Mannerin mukaan ongelmat eivät näy välttämättä koko vuoden tasolla, mutta voivat korostua yksittäisinä päivinä, jolloin esimerkiksi tuulivoimaa ei ole tarjolla.
– Pörssisähköasiakkaille voi olla luvassa hintavaihtelujen kasvua, ja kiinteidenkin sopimusten hinnat voivat nousta, Manner arvioi.
Tiktok-huoli ja investointiaalto
Datakeskusten vaikutus nousi keskusteluun muun muassa kiinteistösijoitusyhtiö Hypercon hankkeiden myötä. Yhtiö rakentaa parhaillaan keskusta Kouvolan Korialle, ja sen pääkäyttäjäksi on nousemassa kiinalainen Tiktok, mikä on herättänyt huolta myös valtion johdossa. Hypercolla on lisäksi suunnitelmia uudesta keskuksesta Lohjalle.
Kyse ei ole yksittäistapauksista – Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan Suomessa on vireillä yhteensä 48 datakeskushanketta vuodesta 2021 alkaen. Näistä 11:ssä on tehty investointipäätös, ja vuosina 2024–2025 toimintansa on aloittanut viisi uutta keskusta. Hankkeita löytyy ympäri maan.
“Joustoa tarvitaan – mutta datakeskukset eivät jousta”
Manner painottaa, että sähköjärjestelmän tasapaino vaatii joustoa, mutta datakeskukset toimivat täysin sähköintensiivisesti ympäri vuorokauden – riippumatta siitä, onko sähköä saatavilla runsaasti vai niukasti.
– Digipalveluita ei voida pysäyttää hetkittäin, vaikka sähköntuotanto sakkaisi. Se lisää paineita kulutuksen ja tuotannon tasapainottamisessa, Manner sanoo.
Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka näkee tilanteessa myös valopilkkuja. Hänen mukaansa Suomessa on ollut ylitarjontaa sähköstä, mikä on ajoittain johtanut jopa negatiivisiin sähkön hintoihin. Tässä mielessä datakeskusten kasvanut kulutus voi tuoda kaivattua tasapainoa markkinoille.
Sihvonen-Punkan mukaan ei kuitenkaan ole suoraa yhteyttä datakeskusten ja kuluttajien sähkölaskujen eli pörssisähkön hinnan nousun välillä.
– Kulutus kasvaa, mutta samaan aikaan myös tuotanto lisääntyy. Meillä on rakenteilla jopa 2 000–3 000 megawattia uutta tuotantokapasiteettia, hän muistuttaa.
Energiantarve kasvaa nopeasti
Vuonna 2024 Suomen kokonaiskulutus oli arviolta 83 terawattituntia. Fingridin mukaan datakeskusten osuus voi kasvaa jopa seitsemään terawattituntiin vuodessa. Vertailun vuoksi koko Helsingin kotitalouksien kulutus on vain noin yksi terawattitunti vuodessa.
EK:n asiantuntija Janne Peljo arvioi, että jo nyt päätetyt hankkeet voivat lisätä sähkönkulutusta noin 8 terawattitunnilla. Mikäli kaikki suunnitteilla olevat keskukset toteutuvat, lisäys voisi olla jopa 21 terawattituntia – lähes neljännes nykyisestä kokonaiskulutuksesta.
Peljo kuitenkin korostaa, että sähkön tuotannon kasvusuunnitelmat ovat mittavia ja niiden odotetaan kattavan lisääntyvän tarpeen.
Fingrid ennakoi, että vuoteen 2035 mennessä Suomen sähkönkulutus ja -tuotanto voivat jopa kaksinkertaistua.
Mikä tekee Suomesta houkuttelevan?
Suomen vetovoima datakeskusten sijoittumisessa perustuu erityisesti edulliseen, puhtaaseen sähköön ja kehittyneeseen kantaverkkoon. Sähkön siirtohinnat ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen edullisia.
Manner muistuttaa kuitenkin, että investointien tavoitteena ei ole kehittää suomalaista yhteiskuntaa, vaan minimoida yritysten palvelutuotannon kustannuksia.
– Datakeskuksia ei perusteta tänne osaamisen takia. Kyse on siitä, että koneiden pyörittäminen on Suomessa halpaa, hän toteaa.
– Arvo syntyy muualla, mutta energia kuluu täällä.
