Helen Sähköverkko ilmoittaa nostavansa sähkönsiirron hintojaan 1. lokakuuta 2025 alkaen. Kyseessä on ensimmäinen hinnankorotus sitten vuoden 2018, ja se koskee kaikkia Helsingin alueen asiakkaita. Korotusprosentti on vajaat kahdeksan, ja se näkyy kuluttajien laskuissa sekä perus-, siirto- että tehomaksujen nousuna. Vaikka muutos ei välttämättä tunnu suurena kuukausitasolla, taustalla on useita merkittäviä syitä, jotka heijastavat laajempia kehityskulkuja Suomen sähkömarkkinoilla.
Mitä sähkön siirto tarkoittaa?
Sähkönsiirto on palvelu, jossa sähkö myyjältä kuljetetaan kuluttajan käyttöpaikkaan – esimerkiksi kotiin, yritykseen tai vapaa-ajan asunnolle. Suomessa siirtohinnat määräytyvät paikallisen verkkoyhtiön perusteella, ja niitä säätelee Energiavirasto. Sähkönsiirto on monopolitoimintaa, mikä tarkoittaa, että alueella toimii vain yksi verkkoyhtiö, eikä asiakas voi kilpailuttaa siirtohintaa samalla tavalla kuin sähkön myyntihintaa.
Helen Sähköverkko huolehtii sähkön siirrosta ja jakelusta koko Helsingin alueella. Yhtiön vastuulla on varmistaa, että sähkö kulkee luotettavasti ja turvallisesti tuotantopaikoista kuluttajille. Tämä edellyttää jatkuvaa verkon ylläpitoa, valvontaa ja investointeja.
Katso Suomen siirtohinnat tästä
Kuinka paljon hinnat nousevat?
Helenin ilmoituksen mukaan hinnankorotus on suuruudeltaan vajaat 8 prosenttia. Vaikutus asiakkaiden kuukausilaskuun riippuu sähkönkulutuksesta:
Tyypillinen kerrostaloasukas (vuosikulutus noin 2 500 kWh) maksaa jatkossa noin 1,11 euroa enemmän kuukaudessa.
Sähkölämmitteisen omakotitalon asukas (vuosikulutus noin 16 000 kWh) maksaa noin 4,16 euroa enemmän kuukaudessa.
Sähkönsiirron hinnankorotukset eivät vaikuta itse sähkönenergian hintaan. Helenin asiakkaiden sähkön myyntihinnat pysyvät ennallaan, joten muutos koskee vain verkkopalvelumaksuja.
Lue Helenin asiakkaiden kommentteja ja kokemuksia tästä.
Miksi hinnat nousevat juuri nyt?
Helenin mukaan hinnankorotusten taustalla on ”olosuhteiden olennainen muuttuminen”. Tämä viittaa siihen, että useat kustannustekijät ovat samanaikaisesti nousseet ja luoneet painetta siirtohintojen tarkistamiseen.
- Kantaverkkomaksujen nousu: Paikalliset verkkoyhtiöt, kuten Helen Sähköverkko, maksavat kantaverkkomaksuja Fingridille, joka vastaa Suomen valtakunnallisesta sähköverkosta. Kantaverkkomaksuja korotettiin vuoden 2025 alussa kahdeksalla prosentilla, mikä on suoraan nostanut myös Helenin kustannuksia.
- Inflaatio ja korkotason nousu: Vuodesta 2018 kuluttajahintaindeksi on noussut noin 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki verkkoyhtiön käyttämät palvelut ja materiaalit ovat kallistuneet. Lisäksi korkojen nousu on tehnyt investointien rahoittamisesta aiempaa kalliimpaa.
- Investointitarpeiden kasvu: Sähköverkon kehittäminen ja ylläpito vaativat merkittäviä panostuksia. Helen Sähköverkko on viime vuosina lisännyt investointejaan esimerkiksi verkon säävarmuuden parantamiseen, vanhojen kaapelien uusimiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen. Sähkön kysynnän kasvu, sähköautojen yleistyminen ja uusiutuvan energian integrointi verkkoon lisäävät myös investointitarpeita.
Helen Sähköverkko on viimeksi nostanut siirtohintojaan vuonna 2018. Seitsemän vuoden tauko on poikkeuksellisen pitkä, sillä moni muu verkkoyhtiö on tehnyt useampia korotuksia samassa ajassa. Helen on todennäköisesti pystynyt pitämään hinnat vakaampina tehokkaan toiminnan ja aiempien investointien ansiosta.
Nyt kustannusten samanaikainen nousu useilla rintamilla on kuitenkin johtanut siihen, että hinnankorotus on yhtiön mukaan väistämätön.
Mitä tämä merkitsee kuluttajille?
Kuluttajien näkökulmasta korotus ei ehkä tunnu kuukausitasolla suurelta, mutta pidemmällä aikavälillä se kasvattaa sähkölaskua merkittävästi. Esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa lisäkustannus on yli 50 euroa vuodessa. Jos samalla sähkön markkinahinta tai myyntihinnat nousevat, kokonaislasku voi kohota nopeasti.
On myös hyvä muistaa, että sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, joten kuluttajien mahdollisuudet vaikuttaa tähän kustannukseen ovat rajalliset. Ainoa tapa pienentää siirtomaksun osuutta on vähentää omaa sähkönkulutusta, jolloin siirrettävän energian määrä pienenee.
Sähkönsiirtohinnat ovat olleet viime vuosina vilkkaan keskustelun aihe Suomessa. Monet kuluttajat kokevat, että hinnat nousevat liian nopeasti, eikä palvelun laatu parane vastaavasti. Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua, mutta sallii kohtuullisen tuoton investoinneille ja toiminnalle.
Suomen sähköverkko on kuitenkin poikkeuksellisen laaja ja säävarma. Tämä on vaatinut mittavia investointeja, jotka näkyvät siirtohinnoissa. Sähkömarkkinoiden muutokset, kuten tuuli- ja aurinkovoiman kasvava osuus sekä sähköautojen lisääntyvä lataustarve, asettavat verkolle uusia vaatimuksia. Tämän seurauksena investointitarve pysyy korkeana myös tulevina vuosina.
Miten kuluttaja voi sopeutua hinnankorotuksiin?
Vaikka sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, kuluttaja voi pienentää sähkölaskuaan monin tavoin:
- Tehosta lämmitystä – Pienikin lämpötilan lasku sisätiloissa voi vähentää energiankulutusta merkittävästi.
- Hyödynnä ajastuksia – Käytä kodinkoneita edullisempina vuorokaudenaikoina, jos sinulla on tuntihinnoiteltu sähkösopimus.
- Panosta energiatehokkuuteen – Vaihda vanhat laitteet energiatehokkaampiin ja huolehdi kodin eristyksestä.
- Seuraa kulutusta – Useimmat verkkoyhtiöt tarjoavat sähköisen kulutusseurannan, jonka avulla voit tunnistaa suurimmat kulutuskohteet.
Muista myös tärkein: kilpailuta sähkösopimuksesi! Pidä huoli siitä, että et maksa liian korkeaa hintaa sähkö kulutuksen siitä osasta, jonka voit kilpailuttaa. Katso tästä parhaat sähkötarjoukset kaikista sopimustyypeistä.
Yhteenveto
Helen Sähköverkon päätös nostaa siirtohintoja lähes kahdeksalla prosentilla on seurausta useiden kustannustekijöiden samanaikaisesta noususta. Kantaverkkomaksujen korotus, inflaatio, korkojen nousu ja kasvavat investointitarpeet ovat yhdessä luoneet tilanteen, jossa hinnantarkistus on yhtiön mukaan välttämätön.
Vaikka muutos tuntuu kuukausitasolla melko pieneltä, se lisää sähkölaskua selvästi vuoden mittaan, erityisesti paljon sähköä kuluttavissa kotitalouksissa. Sähkönsiirron monopoliluonteen vuoksi kuluttajien keinot vaikuttaa hintaan ovat rajalliset, joten energiansäästö ja kulutuksen tehostaminen ovat tärkeimpiä keinoja kustannusten hallintaan.
Tapaus heijastaa laajempaa ilmiötä Suomessa, jossa sähköverkon kehittäminen ja luotettavuus vaativat jatkuvia investointeja – ja nämä kustannukset näkyvät lopulta kuluttajien laskuissa.
